Yh, eilisestä sade-aiheisesta postauksesta huolimatta, en todellakaan halua kohdata vielä syksyä. Rakastan aurinkoa ja lämpöä, ja kaikenlisäksi kärsin lievästä kaamosmasennuksesta sekä -uupumuksesta. Löytyykö monta kohtalontoveria muuten? Jos löytyy niin olisi tosi mukava kuulla miten pärjäätte syksyn yli?!? Etenkin nykyään, tällä vuosituhannella, jolloin syksystä taisi tulla hallitsevin ja pisin vuodenaika Suomessa. Ei kiva! Tämä kesä hurahti ainakin niin nopeasti ohi, ettei minulla rehellisesti ole hajuakaan mihin se meni, etenkään kun en mielestäni ole tehnyt mitään järisyttävän erityistä.
Jokatapauksessa aion nyt yksinkertaisesti piiloutua tämän ystäväni puutarhassa kukkivan vaaleanpunaisen kukkasen taakse syksyä piiloon. Kukka on niin sievä jo pelkästään väriltään, etten usko että kukaan - ei edes se pahainen syksy - tohdi etsiä minua käsiini noin kauniista piilosta.
Lymyän siis täällä toistaiseksi, heippa!
4 kommenttia:
Ihanaa, että olet taas saanut puhtia bloggaamiseen ja on kyllä kauniita postauksia jälleen kerran!
Minä kyllä oikein odotan syksyn alkua, mutta ymmärrän kyllä kaikkia kesän ystäviäkin jotka haluavat piiloutua syksyltä :)
Kiitokset vierailusta, tulin heti vastavirailulle. Täältähän löytyi vallan hauska blogi!
Minä aina aattelen että niin kauan on kesä kun vain on vihreää, vielä siis onneksi! On siinä syksyssä onneksi ne ihanat viileät illat jolloin saa pitää kaikkea villaista lämpöistä ja pehmoista päällä :) Kiitos itsellesi kehuista, täällä löytyy kyllä mukavasti kaunista joka lähtöön!
Kuuh: Voi että tiedätkö sinun viestit piristävät ja ilahduttavat aina niin kovasti. Kiitos kun poikkeat silloin tällöin ja kirjuuttelet perääsi jotain mukavaa. Viestisi ilahtuttavat minua oikeasti tosi paljon. Halaus!
beam emäntä - beas: Voi hauskaa että käväisit. Tämä on vähän tällainen sillisataatti tämä blogini, juuri kuten emäntäkin, hihih. Mutta sinulla se vasta kaunis blogi onkin.
Parolan asema: Olet ihan oikeassa, ja nyt on aurinkokin paistanut niin kivasti. Olen onnellinen, toiveeni aurinkoisesta syksystä toteutui. Huih helpotusta. Tiedätkö, se oli meno ensi silmällä kun löysin blogisi, se on oikea aarreaitta. Eikä todellakaan vähiten siksi, että kun itsellä roikkuu tekemättömiä töitä laiskuuttaan ylrympäriinsä, niin kuin sinun blogiin kurkkaan niin johan rupee lyyti kirjoittamaan. Haluan ihan oikeasti kiittää sinua todella äärimmäisen inspiroivasta blogista.
Lähetä kommentti