sunnuntai 7. maaliskuuta 2010

Jos Sulla Fyrkkaa On, Älä Mitään Osta! Never!

Photobucket

Toi kalastelijan vaimo sai sellaisen kommentin blogiinsa, että mä menin ja tein sen, mitä ei koskaan pitäisi, eli provosoiduin siitä - jostain nimettömästä kirjoituksesta netissä. Itseasiassa ei se ihan niin mennyt, sillä tämä on aihe jota olen jo vuosia ihmetellyt. Rahasta ja siihen suhtautumisesta mulla on monta aihetta valmiina, odotan vain inspistä että pääsen kertomaan mielipiteeni. Tuntuukin siltä, että pitäisi näin alkuun varmaan kertoa jotain taustoja itsestäni ja omasta elämäntavastani ja suhtautumisesta rahaan ja sen arvon ymmärtämisestä, sillä seuraava teksti on muutenkin helposti väärin ymmärrettävissä. Mulla on kuitenkin tapana kirjoitella pitkään, joten meen nyt kuitenkin suoraan asiaan.

Mitä jos toisin sen Anonyymin kommentin tänne, sen joka vihdoin sai mut tarttumaan kirjoittamaan aiheesta. Ja jos vaikka liittäisin perääni vielä omani. Mua hävettää kun tolleen menin netissä provosoituun, mutta tämä aihe ärsyttää mua. Kyseessä oli siis ihan tavallinen Johannan postaus, eikä tällä muuten ole mitään tekemistä Johannan kanssa. Siksi mä en edes linkkaa tällä kertaa Johannan blogiin, koska mä en halua sekoittaa sitä tähän mitenkään. Ja siihen tuikitavalliseen postaukseen tuli Anonyymilta kommentti:

Anonyymi sanoi...
"itse en ainakaan henk.koht. kehtaisi joka päivä omia kuvia blogiini laittaa.esitellä siis jotain vaatteita ja mainita merkitkin vielä. Mitä muuta kuvaa blogista voi saada kuin pinnallinen?? annetaan kuva, et on leveää elämää ja luksusta. kaikki maininnat tyyliin "en ole tälle päivälle uusia vaihtanut" antaa kuvan, et vaatetta piisaa ja hyllyt pursuaa. kuka normikotiäiti vaihtaa joka ikiselle päivälle uudet hienostovaatteet?? enpä tunne. no tyylinsä kullakin.annetaan kaikkien kukkien kukkia. ainakin saa itsetuntoa nousemaan kun saa useasti lukea vuolaita kehuja omasta ulkonäöstä ja vaatteista."

Tästä sitten suivaantuneena sekä huvittuneena kirjoittelin Anonyymille viestin:

Linnea sanoi...
"Anonyymi: Tää ei liity mitenkään Johannaan, vaan kysyn sinulta että oletko sitä mieltä että ihminen jolla on rahaa, ei saa käyttää sitä? Saati näyttää käyttävänsä sitä? Niinkö näet asian? Missään nimessä, millään tavoin EI saa näkyä kenellekään että fyrkkaa on? Ja jos on itse omat rahansa ansainnut, ja tykkää esimerkiksi paljon vaatteista tai vaikka kärpäslätkistä, niin eikö niitä saa ostaa kaapit ja hyllyt täyteen? Eikö saa ostaa autoakaan johon varaa? Pitää ostaa halvempi, ettei kukaan vaan ajattele että ostit turvallisen hyvän kalliimman auton sen takia että koit sen perheellesi parhaiten sopivaksi. (Edit. tässä mulla tapahtunut ajatuskatkos, ja on ollut tietenkin tarkoitus kirjoittaa että kukaan ei ota sua tosissas jos sanot että ostit kalliin priima-auton sen takia että koet sen turvalliseksi ja teidän perheelle sopivaksi, vaan yleinen mielipide on se, että "ja nyt ne yrittää sillä uudella Volvolla näyttää että kyllä meillä kasvaa rahat puissa) Ei taloakaan saa komeeta rakentaa? Ettei vaan kukaan huomaa?

Pitääkö oikeesti hävetä ja piiloutua jos on rahaa?

Tää on vaan yleisesti ottaen sellanen asia, joka mua on vuosia sekä ottanut päähän että naurattanut. Kyllä varmaan aika pitkälle jokaisella nousee karvat pystyyn ihmisestä joka brassailee rahoillaan, vielä pahempi: isänsä rahoillaan, ja ostaa kaiken statuksen ja näyttäytymisen vuoksi. Mutta hei, kaikki jotka ovat hyvin toimeentulevia tai jopa rikkaita, ei ihan oikeasti ole samanlaisia, vaikka ne ostaiskin uuden mersun. On tää kumma juttu.

Ja Johannasta sen verran, että mikä mimmi täällä hienostovaatteissa kulkee? Mikä on hienostovaate? Pradan jakkupuku, Versacen kengät ja LV:n toppi. Ja Hermesin huivi kaulaan. Joulujuhliin käy vaan Elie Saabin luomus. Töihin Donna Karan. Ei oo täällä näkynyt. Näkyy kovasti sen sijaan diggailevan esim. Odd Mollya tää blogin pitäjä. Kovin maanläheisiä vaatteita, ei oo Lubujen punaisista koroista tai hinnoista tietoakaan. Nää on niin arkivaatteita kun olla ja voi, joten mä haluisin oikeesti ja tosissani kysyä anonyymilta mikä näistä tekee hienostovaatteen? Sekö että ne on himpan verran kalliimpia kuin HM, vai se että ne näyttää hyvältä?

Normiäideistä - keitä he sitten ikinä ovatkaan - kirjoitinkin jo aikaisemmassa viestissäni. Niistä jotka vaihtaa joka päivä uudet vaatteet, ja jos ei vaihda niin ainaki leuhkii kaikille etten viittiny, mut kyl kaapit pursuu. Häh? Mistä toi tuli?

Meneeks muuten (normaali äiti-)ihmisellä enemmän aikaa siihen jos hän aamulla pukee kaapista puhtaat vaatteet päälle, kuin siihen jos hän aamulla pukee eilen päällä olleet vaatteet päälle?

Ei hemmetti, ei olis pitäny tosta provosoitua, mutta kun toi et varakkaasta ihmisestä (ottamatta kantaa siihen on Johanna sitä tai ei) ei saa ikinä milloinkaan koskaan näkyä se, että hänellä on fyrkkaa, on vaan ollut aihe joka mua on jonninverran ihmetyttänyt ja ärsyynnättänytkin pitkään.

Uudet vaatteet näkyy vielä kerran Johannan päällä, niin boikottiin koko mimmi samantien, hienostovaatteet kans, Odd Mollykin, blogi boikottiin tietty heti, ja joku viisas valistaan et Johanna vois vaikka käyttää rahojaan johki parempaan, niinku esim siihen että ottaa itselleen kummilapsen. Ainiin, se teki sen jo.

Johanna, tää on yks niistä aiheista joista kirjoitan pian omassa blogissani.

Ja anonyymi, ei toi kokonaan sulle ollut suunnattu viesti. Kannanotto vaan väelle joka jakaa kanssasi saman mielipiteen - mielipiteen jota itse kovin vierastan. Ei ruveta riiteleen, ei ollut tarkoitus kettuilla. Hyvässä hengessä, eikö! Vähän ärsyynnyin kyllä, sori. En vaan mee meikäläisellä jakeluun."


ja:

Linnea sanoi...
Yksi viesti vielä ko. Anonyymille. =) Näissä päivän asuja esittelevissä blogeissa se vaatteen merkki mainitaan sen takia että vältetään sata samaa kysymystä: "Ihana paita, mistä toi on, mä haluan samanlaisen?" Samalla lailla sisustusblogeissa mainitaan mistä tuoli on ostettu, oli se sitten se sitten läpinäkyvä desingn muovituoli jonka valmistajaa en ikinä muista, tai Ikeasta. Ei sen kummemmasta syystä. =)

Okei, ja "epäilin" vielä loppuun että blogin pitäjä menee lastensa kanssa vaan tollaseen niinku hienosteluChanelkylpyyn. Meni vähän asiattomaksi oma kommentointini siis Anonyymia kohtaan, joten kirjoitan nyt täällä asiasta vielä sanasen, vaikka toisaalta, kaikkihan on jo sanottu tuossa viestissä minkä Anonyymille alunperin kirjoitin.

Mutta mikä siinä ihan oikeesti on, että jos sulla on rahaa, niin sä et sitä saa käyttää. Jos sä sitä käytät, ja joku sen vielä kaikenlisäksi näkee/huomaa, tekee se susta automaattisesti omalla rahapussillaan leveilevän pinnallisen leuhkan kaverin. Miksi näin? Jos sä kerrot että teidän pihaan rakennetaan ensi kesäksi uima-allas, niin yhdeksän henkee kymmenstä dissaa sua (seläntakana) et hei "Huomaako kaikki et mulla on rahaa, mä voin tehdä mitä vaan, kyllä meidän perheellä on uima-altaat, ja nekin vaan sen takia että naapurit ois kateellisia". Miksi? Voisiko olla mahdollista että sä vaan tykkäät uimisesta, ja kun sulla kerran on mahdollisuus allas omaan pihaan pykätä, niin sä sen teet - ILMAN YHTÄ AINUTTA LEUHKAA AJATUSTA. Vai pitäääkö sun oikeesti jättää se allas duunaamatta, sillä sun kavereilla ja tuttavilla ei ole varaa samaan? Voisiko olla mahdollista, että sä olet hyvin sydämellinen ihminen, jaat rahoistasi hyväntekeväisyyteenkin, mutta pitäessäsi niin kovin uimisesta laitat sen uima-altaan pihaan, eikä asiaan liity millään pienimmilläkään tavoin kenenkään alaspäin katsomista, ei mitään negatiivista vibaa.

En ole oikeastaan juuri lainkaan seurannut milloinkaan Beckhameja, mutta muistan yhden haastattelun pätkän, jossa David kertoi, että hän pitää autoista, ja siksi hän myös niitä ostaa, eikä hän suostu häpeämään sitä, että ostaa rahoillaan autoja. Hän sallii itselleen sen. Miksi hänen pitäisi yrittä tehdä autokaupat salaa? Miksi hän ei saisi ylipäätään ostaa autoja, jos hän on kerran itse rahansa polkenut ja autoista pitää. Ei hän osta niitä autoja kruisaillakseen ympäri kylää, ja näyttääkseen et kattokaa mitä meitsillä on. Hän ostaa niitä, sillä hän on aina pitänyt niistä ja nyt hän vihdoin pystyy ostamaan niitä. Tää oli mun mielestä hyvin sanottu, ja jäi mun mieleen hyvin.

Lyxfällan-ohjelmassa oli hiljan joku ruotsalainen bloggaaja-pimu Anna Hibbs. Ja pappa betalar allt... Hyvältä pitää näyttää ja oikeissa paikoissa pitää näyttäytyä. Tää on taas jotain mitä mä en voi sietää. Pappa Betalar -aihe ansaitsee ihan oman postinsa erikseen, mutta otin tämän tässä esiin siksi, että kuten jo kirjoitin, kyllähän varmasti meillä ihan jokaisella nousee käsikarvat pystyyn ja irvistys kasvoille, kun me törmätään luottokorttia näkyvästi ympäriinsä heiluttelevaan tyyppiin, joka ostaa vain statuksen ja näyttäytymisen takia. Mutta please, ei jokainen hyvävarainen ole samanhenkinen ihminen.

Photobucket

Jos sä paiskit duunia, olet itse urasi rakentanut, tulet ihan mukavasti toimeen, niin parempi ois että ostat vaan halpoja vaatteita, asut kehnosti, ja ajat vanhalla autolla, Stockalla et käy sitten ikinä. Jos joku kakskybänen jätkä ostaa velaksi uuden Audin pröystäilläkseen kavereilleen, tää saattaa olla hyväkin jätkä, mutta auta armias, jos sä omilla rahoillas meet ja ostat perheelles ihan tuikun farkkuVolvon, koska koet, että se on turvallisin ja sopivin valinta teidän tarpeisiin, ja susta tuntuu että se on kohde johon on hyvä satsata, niin ei siitä hyvä heilu. Samantien saat kiertoteitä kuulla, miten on taas rahaa pistetty palamaan näkymisen vuoksi. Mitä ihmettä?

Mä olen monta kertaa tullut siihen tulokseen, että olit sä sitten miten nöyrä tahansa, niin jos sulla rahaa on, niin sulla ei ole oikeus käyttää sitä. Sulla ei vain ole oikeus käyttää sitä! Ei ainakaan laadukkaisiin vaatteisiin, unelmakotiin, turvalliseen - saati hienoon autoon. Äläkä nyt herranjumala ole niin tyhmä ja aivoton ja täysin kyvytön ajattelemaan järkevästi, että lähtisit ostamaan itsellesi vaikka nätin timanttisormuksen, saati sitten hyväksyisit mieheltäsi sellaista lahjaa. Ei, ja jos näin teet, tekee se susta samantien täysin rahanarvoa ymmärtämättömän tuulitunnelin, jolle feikkaaminen ja status on kaikki kaikessa, eikä oikeista tunteista ymmärretä mitään.

Miksi se että sulla on rahaa, tekee susta rahan ahneen pinnallisen ihmisen, joka ei ymmärrä siitä oikeasta elämästä yhtään mitään? Miksi sun pitää anteeksipyydellen ostaa jotain itsellesi? Miksi sä et ylipäätään saa ostaa itsellesi jotain mistä pidät? Miksi rikas on synonyymi sanoille leuhka/prameilija etc.
Miksi rahaa pitää hävetä?

Äh, kirjoitin oikeastaan jo ihan kaiken tuohon kursiivilla näkyvään aikaisempaan kommmenttiini, enkä oikein saa itseäni sen paremmin ilmaistua, joten lopetan kirjoitukseni tähän, tulee liikaa toistoa. Toivon että joku ymmärtää pointtini. Toivon myös että vaikka en valottanutkaan omaa henkilökohtaista talouskassaani, ei kukaan täällä blogissa viihtyvä ole niin pöllö, että pitää minua tämän viestin kirjoituksen jälkeen/perusteella juurikin tuollaisena "status on mulle kaikki kaikissa ja siks mulla pitääkin olla Birkin ainakin ruskeana ja mustana, ja koti Espoon Westendissä" -tyyppinä.

Ihan loppukevennykseksi laitan tänne vaan kuvan just mainitusta Birkinista. Valkoisena tosin. Vanha kuva, mutta tyyli on just tulevaa kevättä ja kesää. ...Senhän tiedän sillä illastan vain Chez Dominiquessa yhdeksän ruokalajin yllätysmenun parissa toisessa kädessäni tuorein Vogue, hivellen toisella kädelläni Nina'silta juuri ostettujen Dries van Notenin shortsien silkkistä pintaa. Yeah...! Ku mä oon kuullu et ne joilla on rahaa, niin ne ei tosiaan ikinä käy Siwassa, eikä HenkkaMaukalla. En usein lämpene Vickanin asuille, mutta tämä on kerrassaan ihana. Ohoi, purjeet ylös ja merelle:

Photobucket

Terveisiä vaan Hans Välimäelle ja Nina Kurkiselle =)

46 kommenttia:

Soccermom kirjoitti...

Ja aamen. Okei, myönnän samalla, että olin mäkin nuorena kateellinen, jos muilla oli hienompia juttuja kuin itselläni. Mutta näin aikuisena oon jopa tajunnut sen, minkä tuonne Johannankin boksiin näpytin, et paljon on kiinni omista elämänvalinnoista. Näin ollen en oikeestaan osaa enää olla kateellinen. Ja herranen aika, kai sitä jonkun pitää rahaakin käyttää, että tää maailma pyörisi. Tai mitäpä minä köyhä blondi, kulahtanut kotiäiti mistään mitään tiedän..haisen vaan puklulle, enkä vaihda vaatteita ;) Katkerakin vielä, hmph.
Ei vaan, puhut asiaa ja harmittaa, että ainakin puolelta suomalaisista puuttuu järki päästä ja käytöstavoista ei oo tietoakaan.

Johanna kirjoitti...

Oi nää sun tekstit on aina yhtä hyviä, tempasee oikein mukaansa lukemaan. Nauroin kyllä jo mun boksissa.
Vähän samaa voin sanoa kuin soccermom; eipä munkaan ammatti koskaan oo niitä hyväpalkkaisia ollut, täällä nyt toki tienaa kaikki aika hyvin, mut siis ihan töitä täytyy kyl tosissaan tehdä. On vaan asennoitunut siihen, että raha ei onnea tuo; niinhän se on. Ei raha eikä tavara eikä edes uudet vaattet haha ;) Voisin itsekin sanoa asiasta monta sanaa, mut harkitsen vielä millasen ryöpyn siitä sais taas boksiinsa ;)
Tää oli järkevää puhetta. Niinku sul aina.

Ps soccermom: puklu on ihana tuoksu ;) <3

SaraStellar kirjoitti...

Kyllä! Katellisuus on jotain niin perisuomalaista, mutta se on onneksi sellainen asia josta voi opetella eroon!

Mietinpä vain esimerkiksi Johannan blogia ja blogeja yleensäkin, että haluavaisitko nämä iloisuutta kylvävät kommentaattorit oikeasti katsella kuvia sotkuisista kodeista ja pieruverkkareissa ostoksilla juoksevista perheenäideistä?

Ja jos sitä rahaa tienaa, niin mihinkäpä sitä sitten laittaisi ellei omaan elintasoonsa? Ei ole varmaankaan se oudoin investoinnin kohde??

nanna kirjoitti...

Mä olen jokseenkin varma, että me saadaan toi äidinmaidossa. Tai sitten se on meidän luterilaisuus. Siis se, että "rumat ne vaan vaatteilla koreilee" tai ehkä vielä parempi: "vaatimattomuus kaunistaa" :D

On ollut kunnia-asia elää vaatimattomasti, vaikka rahaa olisi käytössä. No nyt sitten meidän sukupolvelle on tullut kunnia-asia elää leveästi ja mielummin yli varojen.

Ei vaan, mun mielestä on ihan käsittämätöntä, että ihminen joutuu puolustelemaan valintojaan, jos ne ovat sattuneet olemaan kalliit. Oli kyseessä mikä tahansa.
Toi uima-allas on hyvä esimerkki. Mun vanha työkaveri rakennutti pihalleen uima-altaan. Ja voi luoja mikä kysymysten tulvaa "miksi, miksi, miksi?".
Olisiko kukaan kysellyt mitään, jos he olisivat ostaneet kesämökin? Tuskinpa, koska se on "hyväksyttävä" asia.

Ilmiö on myös synnyttänyt mua hieman tökkivän keskiluokkaisuuden. Kaikki rakentavat sen samanlaisen pientä kartanoa muistuttavan talon, laatoittavat sen kolmen neliön pihan, johon peruuttavat farmariauton. Sitten rouvat vaihtavat kuulumisia kaikki samanlaisissa Gantin neuleissa ja vaaleanpunaisessa pikeessä, helmet korvissa. Sisällä kotona niillä on samat mööpelit, jotka on ollut jokaisessa lehdessä viime aikoina. Ja kun ne lähtevät ulos, on kuin armeija olisi liikkeellä, kun kaikilla on samat vaaleanpunaiset Peak Performancet.
Kukaan ei poikkea mitenkään toisistaan.
Ei voi mitään, mutta mulle tulee aina mieleen, että kun ei ole makua, niin ostetaan vaan sitä kalliimpaa, kun ajatellaan, että se on ainakin takuuvarmasti toimii.

Oma suhde rahaan on kieroutunut, heh. Saatan ihan surutta ostaa vaikka kalliin käsilaukun, puuterin, kodinkoneen jne.. mutta sitten pihtaan ruokakaupan maitohyllyllä ostaen aina sen ruotsalaisen maidon ;)

nanna kirjoitti...

Oho, meniks vähän asian vierestä, hehe
No mut avauduin kuitenkin :)

Carlina kirjoitti...

Luin Johannan postausta ja oli pakko tulla katsomaan mitä Linnea laitoit tänne. Tosi nappiin kirjoitat!! Kuten muutkin tuossa kommentoivat, meitä suurta osaa suomalaisista vaivaa joku kumma perikateus: Kun ei itsellä jotain oo, niin ei ikinä suotaisi sitä toisillekaan. Ei ymmärretä, että jotkut haluaa nauttia itse ansaitusta fyrkasta ja elää elämäänsä, välttämättä todellakaan miettimättä mitä muut ajattelee. Täällä pk-seudulla asia ei ehkä ole niin iso juttu, mutta menepäs maaseudulle, niin johan kaikki erilaisuus autoista vaatteisiin aiheuttaa vähintään pahansuopaisia katseita... Itse vahtaan mm. sähköjä pois päältä kotona ja mietin arkiruuan tarkkaan, mutta jos joskus haluan helliä itseäni vaikka uudella laukulla, niin sehän lähtee kaupasta mukaan.

MissB kirjoitti...

Tiedätkö, mä en just tämän takia "uskalla" esitellä blogissani uusia vaatteita tai mitä nyt ikinä ostankaan.

Ei, mä en osta kalliita (ehkä siks ettei mitään niin ihanaa ole vielä tullut vastaan) mutta mä ostan aika ajoin suht paljon vaatteita, laukkuja, kenkiä ja sisustuskamaa. (miks mä en silti ikinä löydä sopivia vaatteita päälleni?!)

Mun blogia lukee lähinnä sukulaiset, just ne joita kiinnostaa mun elämä eikä sit viitsi suoraan kysyä. Tosin hyvä puoli on se että mä voin säännöstellä blogiini sen mitä kirjoitan/ostan/tunnen.

Rupesin nyt ihan miettimään tätä kun mä en välitä muiden ihmisten mielipiteistä. Aivan sama mitä muut minusta ajattelee vai ajatteleeko edes.
Mutta sitten on tämä yksi ihminen, ollut tosi läheinen lapsesta saakka joka saa minut tuntemaan itseni huonoksi joka kerta kun ostan itselleni tai perheelle jotain uutta.
Tätä nykyä olen sulkenut tämän ihmisen pois päivittäisestä elämästäni.

Ja vielä piti kommentoida et niinä päivinä kun ei vaan jaksa ajatella muuta kuin sitä hetkeä että saa lapset taas nukkumaan niin huomaan vetäväni päälle ne eiliset vaatteet. Niitä on suht harvassa. Eli on ihana valita vaatekaapista kivat vaatteet, meikata ja edes tökätä muuta pinni päähän vaikkei omaa pihaa kauemmas lähtisikään. Eipähän tarte seinälle hypätä kun vilkaisee peiliin :)

Anonyymi kirjoitti...

Ymmärrän pointtisi osin, mutta miksi pitäis tehdä mitään eroa siihen miten kuluttaja rahat on saanut? (jos laillisesti kuitenkin) Onko omalla pallon potkimisella saadun rahan käyttäminen ok, mutta "pappa betalar"-meininki sitten kuitenkin no- no? Ja jos mielestäsi joo, niin miksi?

Mun mielestä rahaa pitää saada voida käyttää haluamalla tavallaan, ilman mitään nöyristelyjä ja anteeksipyyntöjä on se rahaa sitten miehen tienaamaa, vanhempien tienaamaa, itse tienattua, lapsen tienaamaa!, perittyä, voitettua, saatua tai ihan mitä vaan.

t.Stine

Anonyymi kirjoitti...

Ja jos sul onni on, niin kätke se...Olen niin samaa mieltä. Monilla on vaikea käsittää rahankäyttöä mm. vaatteisiin tai kenkiin. Eikä kyse läheskään aina ole rahan puutteesta. Ihmiset saattavat laittaa enemmän rahaa palamaan baarireissuihin, matkoihin tai teknisiin laitteisiin. Kyllä jokaisella on oikeus käyttää ansaitsemansa rahat haluamaansa kohteeseen. Jotkut säästävät luksustuotteeseen, toiset matkusteluun. Luksuskin tarkoittaa ihmisille monesti eri asioita. Sitäkin ihmettelen, että esim. Kalastajan vaimo tekee myös paljon itse (neuloo, maalaa), mikä näyttää joiltakin jäävän täysin huomiotta. Itse uskon isoäitini neuvoon: käärinliinoissa ei ole taskuja. Eli mukaansa ei tästä maailmasta rahojaan saa, miksei siis tuota iloa itselleen/muille, jos suinkin voi.
-myy-

white lily kirjoitti...

Kateellisuus on kylla ihan yleismaailmallinen juttu, ei lainkaan suomalainen keksinto:)

Hyvin kirjoitettu, todella hyvin:)

Nonnu kirjoitti...

Mä olen sun kanssa niin samoilla linjoilla! Sanotaan, että raha ei tee onnelliseksi, mutta kyllä se vaan ihan hemmetisti helpottaa elämää! Eihän täällä voi tehdä mitään jos ei ole rahaa, kaikki kun maksaa! Mä allekirjoitan sen, että jos sulla on vaan pelkkää rahaa, mutta ei muuta, niin eikai se yksin onnea tuo. Mutta jos elämä on kunnossa, on hyvä parisuhde, lapset, on läheisiä ihmisiä, ystäviä, terveyttä, hyvä työ ja mitä vaan, niin tottahan se raha helpottaa elämää ja tekee siitä mukavamman kuin silloin jos olis ihan perse auki.

Mä olen sitä mieltä myös, että jos on rahaa, kivahan sitä on käyttää! Ei niitä rahoja täältä hautaansakaan saa mukaansa :D Elämähän on sitä varten, että täällä nautitaan ja rahalla saa mukavia asioita mistä nauttia. Jokainen nauttii eri asioista ja laittaa rahansa just siihen mihin tahtoo. Ei siinä ole mitään väärää tai pahaa.

Suomi on kateellisten luvattu maa.

Ilona kirjoitti...

Välillä ihmettelen noita kommentoijia: miksi lukea jonkun toisen ihmisen blogia jos siitä niin kovasti ärsyyntyy että täytyy kommentoida ikäviä ja negatiivisia palautteita...

Jemina kirjoitti...

...Jos mä en olisi viime yönä herännyt klo 02.30, 03.30, 04.50 ja lopullisesti 06.30 niin ehkä mäkin jaksaisin jotain kommentoida, mutta nyt ei pysty. Aivot ei toimi, pää tyhjä, silmiin sattuu ku kattoo jne. Sen sanon, että jos mulla on rahaa niin mä ainakin ostan :) Harmi ettei rahalla saa ostettua unta....!Sorry nyt Linnea <3 Multa ei tänään saa mitään järkevää kommenttia.

Anonyymi kirjoitti...

Oon itse pyörittänyt omaa kampaamoa nyt kymmenen vuotta, ottanut isoja riskejä, lainaa pankista ja työntekijöitä todella epävarmana aikana, painanut niska limassa yli 12 tuntisia työpäiviä ja nyt kun sieltä rahaakin joskus jää tassuun, niin sitä todellakin käytän itse mihin lystään.
Aluksi ihmiset olivat sitä mieltä, että ei tule mitään noin nuorena naisyrittäjänä, taisi haukata liian ison palan. Nyt ne samat ihmiset kyräilee selän takana, että kyllä yrittäjillä on sitten helppoa.
Oon kanssasi niin samaa mieltä!

LottaLiina

Coco kirjoitti...

Oh no! Loistava postaus ja vuodatus :D Kuvailit tekstissäsi kollegani. Saan päivästä toiseen kuunnella kuinka Lidl on paras ja köyhältä näyttäminen on hyvä asia vaikka kyseessä on siis hyvätuloinen henkilö.

Vaatimattomuus kunniaan mutta rajansa kaikella! Tärkeintä elämässä on kuitenkin elämästä nauttiminen ja mielestäni itseensä ja perheeseensä panostaminen on ihan parasta!

Kateus vaan on suomalaisille jotenkin sisäänrakennettu juttu, varmaankin historiasta yms. johtuen. Kunnioitan ja arvostan 100%:sti pula-ajalla eläneitä ja maamme itsenäisyyden vuoksi taistelleita, mutta jostain pitäisi nyt pikkuhiljaa saada positiivisuutta suomalaiseen asenteeseen. Olisi niin ihanaa että suomalaiset tunnettaisiin maailmalla positiivisuudestaan eikä juroudestaan ja puukkotappeluista.

Mutta pikkuhiljaa meidän ei-kateellisten joukko kasvaa ja voimme ainakin omaan lähipiiriimme yrittää välittää tätä asennetta :)

Peace!

Linnea kirjoitti...

Soccermom: Nii justiin, köyhä, blondi kotiäiti, puklulle haisee, ja katkerakin vielä... kaikki kortit käytetty. Ei jessus sentään! Kiitos viestistäsi =)

Johanna: Joo, käy nyt kirjoittamassa omaan blogiisi vielä sananen rahasta niin tulee taas suomi24:n jengi vierailemaan kommenttiboxissa. Heh. Ei vaan, tosi asiallista kommenttiahan sulle tulee liki sataprosenttisesti, mikä on ihan hämmentävää ku ajattelee mikä lukijakunta. Oikeastaan se oli minä joka siellä eniten provosoiduin ja se vähän hävettää...

SaraStellar: Pieruverkkarit =D En ole tainnut ennen kuulla tuota sanaa. Käyttöön otan heti. Kyllä hyvin tiivistit, omaan elintasoon luulisi jokaisella olevan oikeus satsata.

nanna: Ei yhtään haittaa vaikka lähti rönsyileen. Luen mielelläni. Etenkin kun olen usein niin vahvasti jotain mieltä, etten huomaakaan jotain toista tai uutta puolta asiasta ennenkuin se joku muu sanoo. Niin hyvin kyllä nostit tuon pointin esiin, että osa rahankäytöstä hyväksytään. Kesämökki käy, uusi vene ei. Eikö? Räyh! Sanos muuta, miksi pitää puolustella omaa rahankäyttöään, miksi, miksi, miksi ;-) Ja kuule, mulla itsellä tökkii kovasti myös vastaan tää unelma keskiluokasta ja valkoisesta aidasta (itselläkin on blogin sivupalkissa kuva talosta juuri valkoisine aitoineen, hmph) ja cityssä sama on huomattavissa Punavuori-ilmiönä. En oikein samaistu, enkä oikein pidä. Siinä on jotain liian outoa, jotain liian täydellistä, jotain liian 50-lukulaista, jotain liian persoonatonta.

Carlina: Voi vitsi kun osui kommenttisi nappiin. Minä nimittäin itse kans manaan näitä pakkaukon avittamia tolkuttomia sähkölaskuja, ja samoin olen kovasti kiinnittänyt viime aikoina huomiota siihen, miten ruokakauppaan menevää rahamäärää saisi vähän pienemmäksi. Siihen pitää tulla joku tolkku.

MissB: Perhe on pahin, vai? Eikös joku joskus niin ole suvusta tuumannut. Höh, iso BUU sille sukulaiselle joka oikeasti aiheuttaa sulle pahaa mieltä. Tämmöisestä tulee paha mieli. Mutta iso plussa sulle siitä, että tosiaan suljet hänet pois elämästäsi. Pahaa energiaa jatkuvasti ympärilleen kylvävät ihmiset joutaakin mennä. Voi kuulostaa kylmältä, mutta näin itse elän. En halua pitää lähelläni ihmistä jonka olen huomannut olevan vaan pahanilmanlintu ja suunnaton energiasyöppö. Ja nätti pinni päähän vaan siellä, ja rohkeasti ne uudet ostokset mitkä on sua ilahduttaneet blogiin esiin. Sulla on paljon kaikkea ihanan näköistä aina.

Linnea kirjoitti...

Stine, kiitos kommentistasi, sillä kirjoittaessani tuota viestiä huomasin että siinä tuli vähän liian jyrkkää jakoa juuri tuon suhteen mistä raha on tullut, ja mietin että olisin halunnut kirjoittaa vielä että ei sitä mielestäni tarvitse perinnön jälkeen saatuaan nurkkaan mennä yksin häpeämään rahojaan, mutta kun en vaan saanut enää oikein mitään järkevästi muotoiltua niin se jäi. Oli rahat tullut sitten mistä vaan, niin eniten kyse on siitä millä asenteella siihen suhtaudutaan. Ja pappa betalar-tyypit... Ei, mä en vaan kertakaikkiaan osaa arvostaa sellaista. En tykkää siitä että aikuinen ihminen ei piittaa pätkääkään siitä miten talousasiat on, ja kääntyy aina isin puoleen ku tarvii uuden mekon. Hitsi, en ikävä kyllä osaa nyt paremmin tätä vastaustani sulle antaa. Ymmärrätkö tästä ollenkaan mielipidettäni? Kuten selväksi tuli mun postauksesta, mun mielestä rahaa pitää saada käyttää ilman häpeää ja anteeksipyytelemistä, mutta jos rahan arvon ymmärtäminen on kadonnut, ja sen itsestään selvänä pitäminen on näkyvää, niin eih, se on vaan sitten se ihmistyyppi joka nostaa mulla ne niskavillat pystyyn. Ja usea pappa betalar - tyyppi käyttäytyy juuri niin; Raha PITÄÄ näkyä. Nimenomaan RAHA, ei väliä miten se näkyy, kunha näkyy että RAHAA ON. Onko tämä sitten vähän ristiriitaista, mutta juuri näissä tapauksissa minä taas näen asian niin että vaatimattomuus kaunistaisi.

-myy-: Sanoitpas sinä hyvin: "...miksei siis tuota iloa itselleen/muille, jos suinkin voi."

white lilly: Kyllä, tästä olen kanssasi samaa mieltä. Kateus ei ole pelkästään meidän suomalaisten juttu, ei todellakaan, eikä missään nimessä. Emme me ole ainut kansa joka ei osaa iloita vilpittömästi toisen puolesta. Mutta silti olen myös sitä mieltä, että jostain syystä meillä suomalaisilla on himpun verran muita enemmän veressä sitä, että nöyränä eläminen on ainut oikea ja hyväksyttävä tapa olla ja elellä.

Nonnu: Olen kanssasi niin täsmälleen samaaa mieltä ajatuksestasi sanonnasta "raha ei tee onnelliseksi"! Ja niinkun kirjoitit jokainen tosiaan nauttii eriasioista. Eikä ole kiva jos aina on joku silmiä pyörittelemässä taustalla.

Ilona: Sanoppa muuta! Mutta se mikä ärsyttää, taitaa silti usein vetää puoleensa. Mulla on itsellä pari blogia, joita mä en kertakaikkiaan voi jostain syystä oikein sietää, ja tiedätkö, sitten mä en käy niissä. Aika yksinkertaista. Eikä oo kellään paha mieli. Mun ei tarvi myötähäpeillä ja ärsyyntyä tyypeistä, eikä heidän tarvi pahoittaa mieltään lukemalla minun jättämiä inhottavia kommentteja, vaikken sellaisia kyllä perääni ikinä jättäisikään. Niin paljon ei kyllä todellakaan ärsytä, ja käytöstapojen perään kuuluttelen muutenkin aina vähän väliä. Kiusakommentointi on hölmöimmistä hölmöimpää puuhaa. Mutta oikein yksinkertaista jättää se yksi klikkaus tekemättä, kun vaan oppii homman =)

Linnea kirjoitti...

Oi kun siinä ehtikin jo muutama väliin. Odottaas, katson jos ehdin samaan syssyyn teillekin pistää vielä vastauksen samantien.

Linnea kirjoitti...

Jemina: Eikä mitään sorryja sieltä! Höpö höpö. Voi itku, mitä valvomista. Saisiko sillä rahalla pillereitä joilla nukkua, heh? Ei vaan, anteeksi, tiedän kyllä miten rankkaa jatkuva heräily ja unettomuudesta muutenkin kärsiminen on, ei saisi pelleillä, itsellä vaan aina niin huono huumorintaju ja musta myös. Lepoa nyt paljon sinne ja ensi yöksi kunnon unia toivottelen. Lähetän nukkumatille terveisiä että muistaa pitää teidän taloutta silmällä ensi yönä <3 Tsemppiä arkeen!

LottaLiina: WOW, isot onnittelut sulle. Ihailen kaltaisiasi rohkeita riskin ottajien ja unelmien perässä kiivaasti juoksijoita. Onnea todella paljon unelman saavuttamisesta. Fantastinen homma! Oot takuuvarmasti omat hemmottelusi ansainnut, toisille puheille annat piut paut. Anna kuule palaa nainen!

Coco: Oletko COCO sweet dreamista, etkä vain ole kirjautuneena sisään, vai oletko toinen Coco? Jokatapauksessa, kiitos kovasti viestistäsi. Joo, niinkuin kirjoitit vaatimattomuus kunniaan mutta rajansa kaikella. Itsekin kirjoitin aikaisemmin, että toisinaan se on se vaatimattomuuden puute joka minun mielestäni rumentaa, mutta onko se piru vie tosiaan niin vaikea löytää näiden kahden asian väliltä kultaista keskitietä? Sitä mä ihmettelen. Ja kyllä, kaikki kunnia meidän isovanhemmille, jotka aikoinaan pula-aikana pärjäsivät. Rakastan mummiani, joka lottana aikoinaan toimi, ja rakastan kuulla hänen tarinoitaan kerta toisen jälkeen, mutta ei voida ikuisesti uuden upean taulun nähtyämme todeta, että ei hemmetti, jätän tän sittenkin galleriaan, ku kyllä ne sota-aikanakin pärjäsikin ilman. Juuri tuota kultaista keskitietä peräänkuulutan. Ja samalla kovasti ihmettelen miksi se silti on monille niin hankala löytää... Edelleen mä ihmettelen ääneen miksi hemmetissä sulla ei ole oikeutta käyttää rahojasi. Tai miksi täyteen tupatun vaatehuoneen omistaminen tekee susta pahan pinnallisen sydämettömän ihmisen... Jaa-a kuule. Mutta niin, hyvin kirjoitit loppuun, me jotka toisin ajatellaan pistetään hyvä kiertämään, ja pisara tekee aina meren, eiks vaan =)

Nic kirjoitti...

En ihan ymmärtänyt tätä laukalle lähtöä. Minusta varallisuudessa tai materian hankinnassa ei ole mitään pahaa, ei edes siinä isältä saadussa.

Pointti musta ei ole mitä omistaa tai mitä blogissaan esittelee vaan miten sen tekee. Tyylilläkin sen voi tehdä. Siinä mielessä näen anonyymin kommentissa jotain minkä itsekin allekirjoitan.

jossu kirjoitti...

AIVAN ÄLYTTÖMÄN HYVÄ! GO LINNEA!!

ja näin kaikille selväksi.. minä olen ikäni elänyt/kasvanut yksinhuoltaja perheessä, jossa rahaa ei ole tosiaan ollut mielin määrin. MUTTA olen tosiaan samaa mieltä sinun kanssa!

Jemina kirjoitti...

Moi taas,
Voihan tukkasotka! Kylläpä hävettää, kun kävin täällä muutama tunti sitten valittamassa väsymystäni (oikein kellonaikojen kanssa, heh.) Eihän se mitenkään liittynyt sinun postaukseesi :) Nyt on jo parempi mieli ja parin tunnin päikkärit takana! Täällä on kyllä niin tyhjentäviä vastauksia tullut sinun postaukseesi liittyen ettei minulla paljon ole lisättävää. Hyvän aiheen kyllä keksit, kuten aina! Kiitos sulle empatiasta <3

Elli kirjoitti...

Voihan spelling bee kun se on Elie Saab ;)

Mun suosikkisuunnittelija, joka tekee iiiihania iltapukuja. <3 Rachelinkin puku Oscareissa oli todella kaunis...

Piia kirjoitti...

Löysin tänne Kalastajan vaimon kautta ja ihastuin heti, sekä kauniisiin kuviin että tekstiin!

Musta tää oli loistava kirjoitus ja jotenkin vaiettu aihe, ku eihän rahasta saisi edes puhua. Mua on monet kattoneet kieroon kun olen rohjennut opiskelijan budjetilla ostaa jotain muuta kuin henkkamaukkaa, mutta mun mielestä sanonta "köyhällä ei ole varaa ostaa halpaa" on hyvin osuva. Mä panostan mieluummin yhteen laadukkaaseen paitaan joka oikeesti kestää käyttöä, sen sijaan että ostaisin viis halpaa jotka kutistuu ensimmäisessä pesussa. Mut näin ei sais tehdä. Omasta mielestäni mä haen parasta mahdollista vastinetta rahoilleni, muiden mielestä mä olen snobi, leuhka, vaativa ja ties mitä. Mä olin kerran shoppailemassa mun veljen vaimon kanssa ja saldona mulla yks neuletakki, sillä kasseja vähän jokaisesta ketjuliikkeestä. Siitä mun neuleesta mä sain kuulla sitten huomautuksia miten hänellä ei kyllä olis varaa jne. vaikka niissä pussukoissa oli kiinni enemmän rahaa kuin mun "kalliissa" neuleessa. Suomalaisilla on joku periaate että paitoja pitää saada vitosella viis ja kolme yhden hinnalla, laadusta viis! Moni ajattelee että mä ole olevinani ja haluan näyttää ja elän yli varojeni, eikä ketään kiinnosta että se mun "kallis" neule on kolmen vuoden ahkeran käytön jälkeen edelleen kuin uusi ja sopii yhteen melkein kaikkien mun muiden vaatteiden kanssa!

Anonyymi kirjoitti...

Voivoi.. Tama on taas sita suomalaista kateutta.. Yksi iso syy miksi pysyn taalla enka Suomessa. Jos sulla on jotain kivaa ja uutta ei kukaan sano mitaan, omaa lastaan EI saa kehua jne.. Olen oikein joutunut opettelemaan sanomaan kiitokset kehuista, jotenkin automaattisesti tulee suusta ulos jotain vahattelevaa...
Joo ja tama vanha "rumat ne vaatteilla koreilee" Hohhoijaa..

Linnea kirjoitti...

Hei Nic! Kirjoitin sulle tosi pitkään joten joudun pätkimään viestini...

Luin kommenttisi uudelleen ja uudelleen, mutta nyt kävi niin, että minäkään en oikein ymmärtänyt kommenttiasi. =) Ehkä tässä kävi nyt niin, ettei kumpikaan osannut tulkita toisen tekstiä, niin usein kuin painettu sana on kuultua vaikeampi ymmärtää, etenkin väärin, kun ei kuule äänensävyjä jne.

Juuri kuten sinäkin, minäkin olen sitä miletä, ja yritin kovasti tuoda esiin nimenomaan sitä että varallisuudessa tai materian hankinnassa ei ole mitään pahaa, aivan kuten itsekin kirjoitit. Ja mainitsin mielestäni useaan otteeseen vielä senkin että kyse on nimenomaan siitä miten asian tekee. Luitko vastauksia, jotka olen kirjoittanut muille? Ehkä ne auttaisi ymmärtämään paremmin. Niin, ja etkö sinä ole itse ikinä sitten törmännyt samanlaiseen meininkiin, mitä otin blogissani esiin, siis siihen miten, joku käytettyään kerralla 250 euroa kosmetiikkaan, puhahatelee toiset selän takana, että "kyllä vaan mä pärjään Herbinilla, mutta tulipahan tonkin taas taas näytettyä että kyllä meikäläisillä rahaa piisaa".

Mutta yritän vielä tiivistää pointtejani sinulle:

* itse olen törmännyt hyvin usein sellaiseen käytökseen, jossa raha ei saisi näkyä ja omia ostoksia/sijoituksia tulisi kuin salata, ettei muilta saa pahanmakuista ryöppyä niskaansa siitä, että kovasti yrittää muille leuhkia leveellä elämäntyylillään.

* Mieleeni tuli esimerkiksi yksi piiri missä isäni "pyörii" jonkinverran. Siellä hän ei esimerkiksi viitse edes mainita, jos on lähdössä kolmen viikon kaukomatkalle, sillä hän tietää jo etukäteen että nämä ihmiset alkavat huhhuttelemaan selän takana, että kyllä taas pitää näyttää, että meillähän ei Kanarialle matkusteta, ja kyllä taas niin ylipäätään matkustetaan. Matkustaminen kaukomaille on esimerkiksi isäni kohdalla elämänlaatuun satsaamista. Hän matkustaa melko usein erilaisiin kohteisiin, koska se on hänen elämäntapansa, henkireikä, jonka avulla hän jaksaa taas puurtaa duuniaan.

... Nic viesti sinulle jatkuu seuraavassa viestissä..

Linnea kirjoitti...

Nic, ja tässä loppuosa sinulle kirjoitetusta vastauksesta:

* Kirjoittaminen aiheesta oli siis jo mielessä, ja teksti olisi tullut ilman ko. anonynyymin kommenttiakin Johannan blogissa.

* Minun tekstini, ei edes tuo tänne toisen kommenttiboxista tuotu kursiivilla kirjoitettu teksti, ei ollut suunnattu kokonaisuudessaan ko. anonyymille. Anoyynim teksti vain sekä vauhditti oman tekstini tulos, sekä osasi antaa muutaman lisäkysymyksen pohtimisen.

* Koin että anonyymi selvästi antoi ymmärtää, että se, että Johannalla on paljon kauniita vaatteita joita hän täällä näyttää, tekee hänestä jotenkin huonomman/pinnallisemman/itsekeskeisemmän äidin. Itse olen täysin erimieltä.

* Koin myös että anonyymi kokee Johannan hienostelevan niillä anonyymin mainitsemilla hienostovaatteilla. Olen niin eri mieltä hienostovaatteesta kuin olla vai. Odd Mollyn neule tai Asoksen takki ei kyllä vain kertakaikkiaan ole mitään statusvaatteita.

* Kommentoinkin sinne blogiin jo aikaisemmin, että minun ystäväpiiriini kuuluu monenlaista äitiä. Niin esikoisen kuin jo usemmankin lapsen äitiä. Toisissa näkyy väsymisen ja rasittumisen merkit paremmin, mutta suurin osa on edelleen yhtä huoliteltu niin vaatteiltaan, meikeiltään, kauneudenhoidoltaan kuin hiuksiltaankin kuin ennen vauvansyntyä. Ja luoja tietää, että nämä ovat hyviä omalle lapselleen parhaita mahdollisia kasvattajia sekä äitejä. Parhaita äitejä =)Jostain on toki luovuttu, ei voi tuore mamma makoilla hieronnassa ja nautiskella pedikyyrissä, rakennekynsistä on pitänyt luopua jne, mutta muuten minulle ei ole ollenkaan vierasta, päinvastoin, katsella äitiä joka pitää ulkonäöstää huolta.

* Koin että silloin kuin Johanna kertoo ettei vaatteitakaan ole ehtinyt vaihtaa, anonyymi oli selvästi sitä mieltä, että se silkkaa pröystäilyä siitä miten leveästi eletään, koska vaatteita kyllä piisaa. Tätä mielipidettä en ymmärtänyt lainkaan. Miten ihmeessä se pröystäilyksi kääntyi? Ja ihan oikeasti, kuluuko siihen enemmän aikaa jos aamulla ottaa kaapista puhtaat vaatteet kuin että ottaisi eilen käytössä olleet?

Sen lisäksi kuten sinustakin, niin minustakin juuri kaikessa rahankäytössä on pohjimmiltaan kyse tavasta miten sen tekee. Tavasta, sekä asenteesta miten rahaan ja sen arvoon suhtautuu, sekä omasta käsityksestä rahanarvoon. Olen totisesti kanssasi samaa mieltä siitä että kaiken voi todellakin tehdä niin eri tavoin, tyylillä kuin ilman. Ja Johanna taas nimenomaan tekee asian (ottamatta edelleenkään kantaa siihen onko hän varakas vai ei) tekee sen, eli tässä tapauksessa, vaatteiden esittelyn hyvin, tyylillä. Siinä vielä yksi syy, miksi lähdin vastaamaan anonyymille.

Avittiko tämä yhtään ymmärtämään, miksi reaogoin asiaan? Lisää saa aina kysyä, ja kiitos Nic erittäin paljon kohteliaasta ja hyvin tavoin kirjoitetusta eriävästä mielipiteestä. Hienoa! Arvostan kovin!

Lopuksi haluan sanoan, että harmittaa TOSI kovasti että joudun ottamaan nyt Johannaa koko ajan esiin, koska en haluaisi sekoittaa ketään toita ihmistä minun mielipiteeseeni, etenkin kun tämä mielipideipide minulla oli rahasta ja sen käytöstä jo kauan ennen tuota anonyymin kommenttia. Mutta ymmärrän, että koska itse menin kirjoittamaan, ja toin tätä tekstiä helpottamaan meidän kirjotukset Johannan blogista tänne, niin näin sitten kävi.

SIITÄ OLEN SULLE TOSI PAHOILLANI JOHANNA!

Linnea kirjoitti...

Kiitos Jossu =) Taustani ovat samanlaiset kuin sinulla, ja haluan niistäkin kirjoittaa täällä joku kerta. Enkä nyt sano että jokainen yksinhuoltaja perhe on köyhä, mutta minun lapsuuteni oli köyhä. Köyhä ihan oikeasti sanan varinaisessa merkityksessä. Mutta kuten sanoin, tästä kirjoitus joskus erikseen. Ei viitsi heti perään lisää rahasta, kohta seuraavaksi täällä blogissani seurataan jo pörssimarkkinoita.


Jemina: Hei kuule ihan oikeasti ei mitään syytä hävettämiseen. EI missään nimessä. Kyllä täällä saa jutella, ja kirjoittaa kuulumisiaan, liittyi ne sitten juuri päivän postiin vai ei. Sehän on minulle vain mukavaa että "tutustun" paremmin lukijoihin. Tykkään kovasti tietää minkähenkisiä ihmisiä blogiani lukee, joten itseasiassa kiitos vaan aikaisemmasta, sekä tästä kommentista!

Elli: Ei helkkari, mitä minä olen sitten kirjoittanut?!?! Apua, nyt kyllä jo hävettää, sillä tiedätkö Elie Saab on minunkin suosikkisuunnittelijani, ja tsekkaan aina joka gaalan jälkeen kuka on kantanut ko. luomuksia. Ja kaikenlisäksi olen kirjoittanut hänestä ja luomuksistaan vaikka kuinka monta kertaa juuri tässä blogissani, ja piru vie vielä muutaman näytöksenkin käynyt aika laajalti läpi. Nyt hävettää ihan oikeasti =D Mulla tulee ikävän paljon typoja, mutta nyt tais tulla samanlainen jos Vicktoria Beckham olisi kirjoittanut Barkin, eikä Birkin, hahah. Jännityksellä kyllä menen tämän kirjoituksen jälkeen katsomaan typoni ja korjaamaan sen. Thanks mate!!! Ps. Oscarpukuloistoon en ole vielä ehtinyt panutua, postia siitä on takuuvarmasti tulossa, kunhan tutustun ja tutkin ensin, mutta vielä on sanottava, esim viime vuonna Angelinan Elie Saab sai vähän noottia siitä että se oli liian plain tuon mittakaavan gaalaan. Oih, se oli minusta kaunis, klassinen kaula-aukko ja ihanat vedokset (en tiedä mikä niiden oikea nimike on) vyötäröllä, ja miten kauniisti se kangas laskeutuukaan. Hävettää ja naurattaa niin toi mokani, että yritän todistella sulle että ihan oikeasti huokailen aina juuri nimenomaan Elie Saabin luomusten perään. Kiva muuten kuulla että joku toinenkin!

Anonyymi kirjoitti...

Hei. Olen sitä mieltä että tottakai rahojaan saa käyttää mihin haluaa jos ne on itse ansainnut mutta "pappa betalar" ja miestensä rahoilla eläviä naisia (naistensa rahoilla eläviä miehiä) en voi ymmärtää. Itse en ole koskaan vanhemmilta rahaa saanut tai pyytänyt(ei tulisi mieleenkään), myöskään mieheni rahoja en ole halunnut vaan itse ansaituilla rahoilla olen merkkilaukkuni ostanut.

Linnea kirjoitti...

Piia, kiitos todella paljon oikein osuvasta ja tyhjentävästä vastauksesta. Olen kanssasi aika samoilla linjoilla että köyhän ei kannata ostaa halpaa, mutta sen verran mainitsen että kuten aikaisemmin mainitsin, minun lapsuuteni oli tosi köyhä, ja silloin ei vain ollut mitään mahdollisuutta ostaa muita kuin halpaa. Mutta juu, pointtisi ymmärrän ja allekirjoitan hyvin pitkälle täysin. Ja muuten, kovasti ihailen sinuakin siitä, että teet juuri näitä täsmäostoksia laatuvaatteista. Itse olen ihan mahdoton halvan vaatteen ostaja, olen tästä ennenkin kirjoitellut. Haluaisin saada tämän vaatemääräni ihan oikeasti kuurin, ja ruveta myös satsaamaan laatuun, mutta joku on mennyt vinksin päässäni, ja ostan halpista kuin hullu. Ei sillä etteikö halpista saisi ostaa, mutta piru vie pitääkö sitä sellaiset määrät ostaa. Hei, pakko vielä mainita, kun tuli tuosta sinun viestisi loppuosasta mieleen, että kerran kun tilanteessa jossa minun mitä ilmeisemmin oletettiin olevan melkoisen varakas, ja kun kerroin että käytän tolkuttoman määrän HenkkaMaukan kuteisiin, sai ilkeileviä moitteita siitä, että "Jaa luulis ny et jos kerran on rikas, niin ostais sit edes laatua, eikä tämmöseen tuhlais". Kyllä nauroin. Saakeli soikoon jos varakas ihminen menee ja ostaa kallista hän on snobi, mutta jos hän menee ja ostaa halpaa hän on ihan yhtä tyhmä. Ihan järjetön juttu. =D Tuokin on asia josta haluan tehdä oman postauksen.

Anonyymi: Naulan kantaan, ja hyvä että otit tuota nöyryyttä lisää esille. Tosin siitä olen kanssasi hitusen eri mieltä että kateus olisi vain suomalaisten veressä, kyllä se on globaali ilmiö, mutta meillä sitä on muutamia prosentteja muita enemmän, ja suomalaisen tuntuu olevan joskus kovin vaikea iloita vilpittömästi etenkin läheisen puolesta. Mutta asiaan... Kuule niin on totta tuokin, että kohteliaisuutta ei saisi vastaanottaa, eikä kiitostakaan sanoa, jos joku sinua kauniiksi sanoo. Musta on ihana, jos minulla on hyvä päivä, olen iloisella ja pirteällä päällä, ja mielestäni hyvännäköisenä liikkeellä ja kaveri siitä huomauttaa. Minähän ilostun ja kiitän kovasti. MIKSI? No siksi että ilahdutti minun mieltäni, en siksi että "kyllä miekäläinen kaunis tietää olevansa". Kyllä suomalaistenkin pitää oppia ottamaan kohteliaisuuksia vastaan. Ei aina tarvi: "No ei ku tää on joku iki vanha rätti, ja älä ny liiottele". Terveisiä sinulle sinne missä oletkin!

Linnea kirjoitti...

Heippa Anonyymi, ehdit puikata sinne väliin. Juu-u, kyllä mä tuohon suuntaan myös kallistun, vaikka aikaisemmin sanoinkin että toki vaikka pappa betalar tyypit voi tehdä sen tyylillä. Mutta silti se niitä harvoja poikkeuksia lukuunottamatta on minulle hekilökohtaisesti iso ysch! Se on se siipeily ja rahan itsestään selvyytenä pitäminen, kiittämättömyyskin, mikä siinä jotenkin häiritsee. Mutta voin tässä rehellisesti sanoa, että meillä mies tienaa minua aika huomattavasti enemmän, mutta elämme ihan samaa samaa elintasoa kumpikin. Minä en nuku Ikean patjalla ja hän Hästensin =D Yhteistä tiliä meillä ei ole tietyistä käytännön syistä, vaikka tiedän kyllä että se on useimmiten juuri käytännössä toimivaa, mutta ennenkaikkea siksi, että minä en halua. Tästä on puhuttu paljon. En vain halua yhteistä tiliä. Miehellä on enemmän fyrkkaa ku mulla, kyllä sen kaikki tietää, mutta mulle on tärkeää tietää missä mun oma talous menee, ja mihin mun varoista menee rahaa. Haluan että minulla on minut omat rahat. Aina minulla ei olisi varaa esimerkiksi tehdä jotain reissua jonka teemme, ja silloin mies maksaa sen mikä minulta uupuu. Mutta mitään esimerkiksi laukkuja, vaatteita tai mitään tämmöistä ei kyllä tulisi mieleen pyydellä mieheltä. Sanotaan näin, että se peruselintasomme on keskenään sama, mutta muuten mies pelaa kyllä kuitenkin ihan eri liigassa. Mutta hän on sellainen että hän ei paljon rahasta piittaa. On tietyt jutut, mitkä hän haluaa olevan hyvin, mutta muuten hän ei rahasta yksinkertaisesti välitä, ja hän itseasiassa ei voi sietää sellaista elämäntyyliä missän nimenomaan snobbaillaan sanan varsinaisessa merkityksessä. Tuli vielä mieleen, että en kyllä missään nimessä koe eläväni mieheni siivellä, maksan laskuja jne, mutta totta on myös se, että kotiimme minulla ei esimerkiksi olisi ollut mitenkään yksin varaa.

white lily kirjoitti...

Mun pitaa nyt viela kommentoida etta asiat eivat aina ole niin hienosti ihmisilla kuin ulospain nayttaisi. Monet kuluttavat ihan aivan liikaa rahaa vaatteisiin ja muuhun horpellykseen.Nykyaan kun yli varojensa voi elaa 2-5 vuotta ennenkuin konkurssi iskee paalle. Taalla Hollannissa onkin tasta kuluttajien tyhmyydesta viisastuttu ja lainatarjouksien peraan on laitettu varoituslause: "muista etta rahan lainaaminen maksaa rahaa" ja "lainaa pitaa maksaa takaisin"

Linnea kirjoitti...

white lilly: Innostuin kirjoittamaan sulle niin pitkään että joudun pistämän vistini parissa erässä:

Kyllä nimenomaan! Kiitos tästä hyvästä viestistä! Minä en elä yli varojeni, mutta aivan liikaa turhiin kosmetiikka- ja vaateostoksiin kulutan. Tämä on karannut omalla kohdalla aivan täysin käsistä joitakin vuosia sitten, ja olen ihan rehellisesti järkyttynyt kun katson esimerkiksi vaatehuoneeseeni. Siinä ei ole enää mitään järkeä. Vaatteita on aivan hirveä määrä, ja niitä on jokapaikassa, käyttämättömiä tietenkin hirveä määrä. Olen ihan tosissani kun sanon että tuntuu oikeasti siltä, että olen jotenkin riippuvainen shoppailusta. Kun tulen kotiin kassieni kanssa en yleensä enää edes piittaa ostoksistani, paitsi niistä tietenkin jotka tarpeen tulivat. Kunhan sain kaupassa sen oudon ja niin ihanan hurmoksen tunteen kokea kun jotain ostin. Moni tilattu pakettikin saatta olla viikkokausia, joskus kuukaudenkin, avaamatta, kunhan olen saanut klikata ne tavarat aikoinaan ostoskoriin niin se on riittänyt. En minä mitään tyhjyyttä elämässäni yritä tällä täyttää, mutta jossain vaiheessa shoppailu vaan karkasi totaalisesti käsistä.

Tämä on tosi paha myöntää tällä tavoin julkisesti, ja toivonkin etten saa tästä pahaa lynkkausta, sillä mä tosissani yritän päästä tästä tavastani kuluttaa turhaan eroon, ja sen lisäksi mä häpeän tätä. En myöskään ymmärrä mikä on mut ajanut tämmöiseksi. Mutta olen myös itseasiassa viimeisen puolen vuoden aikana edistynytkin tavoitteessani kuluttaa vähemmän, ja ennen kaikkea jättää niitä TÄYSIN TURHIA OSTOKSIA POIS ja niin on monta turhaa ostosta jäänytkin sitten tekemättä, siitä olen ylpeä.

Siksi vähän pelkäänkin että tulee nyt lynkkausta kun nyt tämän menin näin myöntämään. Juuri kun on huomannut onnistuvansa jossain ja etenevän edes pienesti oikeaan suuntaan, niin ei ole kiva jos saa heti sen jälkeen pilkkaavaa ja hölmöksi haukkuvaa kommenttia tuta, vaikka se tulisikin täältä netistä ventovieraalta. Ja niinku sanoin, ymmärrän tosiaan itsekin että tää ei ole ihan normaalia.

...jatkuu white lilly seuraavassa viestissä...

Linnea kirjoitti...

Ja white lilly, täällä vielä jatkuu..

Ja kun mainitsit nuo siellä Hollannissa käyttöön otetut "huudahdukset" lainojen perään, niin tuo on erittäin hyvä. Täällä Suomessa lainaa suorastaan tyrkytetään tuutista kuin toisesta. Muistan kun joitakin vuosia sitten kävimme pankissa miehen kanssa hakemassa kodin oston ja täysremontin avuksi lainaa, niin pankkivirkailija totesi meille, että me ollaan harvinainen ja todella hyvä esimerkki ikäisillemme, mutta etenkin nuoremmille reilu parikymppisille lainanhakijoille, sillä heillä tuntuu kuulmma olevan täysin utopistiset ajatukset siitä paljonko lainaa voi ottaa, ja mihin kaikkeen lainaa otetaan.. ja noin vaan. Sitä jäin miettimään, ja tottahan se on.

Asunnoista vielä sen verran, että nykyään tuntuu myös olevan jonkinlainen häpeä asua vuokralla. Tottahan sitä jokainen asuu mielummin omassa ja maksaa itselleen, mutta mua on henk. koht alkanut ottamaan korvaan tuo miten vuokralla asumista pidetään jotenkin häpeällisenä, ja katsotaan köyhäksi samantien. Liittyy varmasti tuohon nannankin mainitsemaan ilmöön keskiluokkaisen unelman tavoittelemisesta.

Ja yks juttu mikä mua oikein risoo, ja ottaa päähän että tämmöistä lakikin oikein sallii. Nämä pikavippilainat, joita saa tekstiviestillä. Se on musta aivan hirveä keksintö. Täällä, ottakaa meiltä vaan rahaa, tekstari vaan ja laitetaan tuleen. Ja mikähän niissäkin on korko, joskus sen tarkistin mutta en muista, mutta hirvittävä se oli. Mun mielestä näissä pikavipeissä ei ole kyse mistään muusta kuin siitä että köyhillä rahastetaan vielä enemmän. Niitä korkoja siis meinaan. Ja se on niin väärin. Ja mitä esimerkkiä rahan käytöstä tollaset pikavippimainokset antaakaan nuorelle. Turvallinen vakaa tulevaisuus tosiaan... Mulla nousee niskavillat pystyyn kun näenkin jossain pikavippilainan mainoksen. ... ja monen muun lainan tyrkytyksen kohdalla myös! Esitellään miten sulla voi olla aivan kuin parissa minuutissa vene, uusi kylppäri, lomamatka, ja saat sen ihan noin vaan. EI näin, ei ole hyvä!

Tuli kyllä tosi pitkä viesti, vähän melkein naurattaa kun näin paatoksella lähdin kirjoittamaan kun keskustelupalstalle konsanaan.

Jemina kirjoitti...

Voisikohan se olla niin, että tällä shoppauksella yrität tyydyttää jotakin tiettyä tarvetta tai ei tarvetta mutta jotakin ...öö siis tarkoitan, että saat shoppaamisesta hetkellisen tyydytyksen, mutta se ei tyydytä niitä perustarpeita mitä ehkä sisimmässäsi kaipaisit. Ajattelin vaan, että jos olet kovinkin köyhistä oloista niin voisiko olla niin, että nyt tällä shoppailulla yrität tyydyttää niitä tarpeita mitä et lapsena saanut tyydytettyä? Nyt ostat, ostat ja ostat ja odotat jotain ihanaa tunnetta joka jatkuisi aina vaan, mutta kuitenkin huomaat ettei se tavaran/vaatteen määrä tuo sitä onnea? Siis mä olen kyllä tosi huono kirjottamaan ymmärrettävästi ja ehkä sen takia en pidäkään blogia tms. ;D Eikä sun todellakaan tartte vastata mun kysymyksiin (jos nyt edes pääsit jyvälle mitä yritin mongertaa), koska nuo ovat henk.koht juttuja, mutta voihan niitä aina omassa mielessä miettiä. <3

Helimarja kirjoitti...

Hei!
Nykyään medikalisoidaan kaikki ja kaikelle täytyy olla syy ja jos ei elimellistä vikaa löydy niin psyykkisellä puolella on aina jotain rempallaan. Itse ostan paljon kirjoja, niitä on kaikkialla ja kirjakaupan ohi en kovin helpolla poikkeamatta kulje. Aika harvoin edes luen kirjaa kahta kertaa...Voiko shoppailu olla vaan paha tapa? Ilman sen kummempia syvällisiä taustaselityksiä? Niin minä olen tätä asiaa köökkifilosofioinut.

Linnea kirjoitti...

Hei Helimarja, en muista ennen nähneeni sua täällä, joten kiva saada kommenttia sinusta. No oothan sä kyllä oikeessa, että nykyään diagnooseja heitellään varmaan ahkerammin kuin koskaan, ihan kun sairastaminen ois cool... Silti mä olen sitä mieltä, että ei saakeli toi mun vaatteiden osto ei oo enää vaan paha tapa (ja kyllä muuten on pahempiakin, itse ostan aina vielä muillekin samalla) vaan se on mulle joku riippuvuus. Niin övereitä mä vetelen. Mutta se siitä. Ja hei, täällä kanssa kirja-junkie. En voi ohittaa kirjakauppaa ostamatta vähintään yhtä kirjaa ja paria lehteä. No way! Minkälaista kirjaa sä luet? Mä ostelen noi hömpönpömpöt aina pokkareina, ja sitten etsin aina elämänkertoja, sisustuskirjoja, pop-kulttuuria.. ei hitto turha tässä on ruveta eritteleen. Kaikenlaista. Tykkään kirjoista. Mikä on kyllä muuten täällä blogissakin tullu varsin selväksi, ku on tullu esiteltyä jos jonkinlaista kirjapinoa.

Linnea kirjoitti...

Jemina, oj sori, mä en huomannut sun kommenttia tuossa välissä, heippa. Ihan varsin hyvin ymmärsin kyllä, ja ihan selkeetä tekstiä sieltä tulee. No hätä!

Mutta ei!
Toi teoria ei pidä paikkansa. (Enkä ollenkaan mitään loikkaantunut) Olen sitä itsekin joskus miettinyt, mutta ei, mun köyhä lapsuus ei liity siihen mitenkään. Mä oon ihan täysin sujut menneisyyteni kanssa.

Ja justiin tossa itsekin kirjotin että mä en tosiaan yritä täyttää sillä mitään aukkoa tai muita puutteita elämässäni, tai jollain tapaa täyttää jotain mikä on joskus jäänyt täyttämättä.. vaikea tosian selittää, mutta tota samaa mitä just itsekin kirjoiti. Sen mä tiedän, et köyhä lapsuus ei tuohon tapaan ole vaikuttanut. Tunnen itseäni sen verran =)

Se on vain se aivan pimee hurmoksen tunne, ja millään muulla ei ole väliä, pitää vaan ostaa. Hui, nyt vähän hirvittää kertoa näin henkilökohtaisia asioita täällä. Vaikka ajattelin kyllä kun tossa sulle kirjoitin että olen sujut menneisyyteni kanssa, niin mietin samalla että voisin joskus kertoa jonkinlaista elämäntarinaani hieman. Nyt vaan rupes jo jännittään.

Jemina kirjoitti...

Sä olet kyllä tosi ihana :) Jos sä joskus haluat "kahvitella" privaatisti niin ilmoittele mulle niin voin laittaa sulle mailia!

nanna kirjoitti...

Mua aina jaksaa vähän naurattaa nämä jutut, joita yleensä parikymppiset naiset kaikessa nuoruudessaan uhoaa, eli "en voisi koskaan elää mieheni siivellä".

Vitsit, mä ainakin voin. Toihan on sitä perusluterilaista ajatusmaailmaa. "Ken ei töitä tee, sen ei pidä syömän", ja mun mielestä aivan samaa sarjaa kuin "vaatimattomuus kaunistaa" tai muut kamaluudet.


Meillä on ainakin yhteinen talous, joka kattaa yhteiset tulot ja yhteiset menot ja yhteisen omaisuuden. Omat tilit ja yhteinen tili. Minä olen lasten kanssa kotona ja mies töissä.
Ulkomailla asuessamme olin kotona ilman lapsiakin, enkä kyllä ole missään vaiheessa kokenut itseäni siipeilijäksi tai että olisin menettänyt itsenäisyyttäni :)

Anonyymi kirjoitti...

Hyvä Nanna kun toit ton vielä esiin. Monien äitien on pakko shopata miestensä tai vanhempiensa tienaamilla rahoilla, koska lasten kotihoidosta saatava korvaus on niin pieni, ettei sillä maksa edes lasten ruokia.

Ei ne ostokset, ostotarpeet, vaatetarpeet tai mitkään muutkaan tarpeet poistu kun nainen saa vauvan, mutta monille vauvan syntymä tarkoittaa sitä, että rahahanat menee kiinni kun palkkaa ei tule mistään, vaikka äiti arvokasta työtä 24/7 tekeekin. Monet kotiäidit näyttää nuhjuisilta, koska niillä ei yksinkertaisesti ole varaa ostaa itselleen yhtään mitään, ei vaatteita, ei hiustuotteita, monilla ei ole varaa käydä edes kampaajalla. Onnellisia ovat ne joilla on joka paljon säästöjä, hyvin tienaava mies, joka myös avokätisesti tilipussiaan avaa vaimolle, tai hyvintoimeentulevat vanhemmat/appivanhemmat, jotka antavat rahaa.

t.Stine

Nic kirjoitti...

Kiitokset pitkästä vastauksestasi Linnea. Aiheeseen minulla ei ole enempää sanottavaa mutta tarkennan aiempaa epäselväksi jäänyttä viestäni tällä, eli alla olevasta olen kanssasi erimieltä. Tilanne on varmaankin se että voimme yhdessätuumin todeta olevamme asiasta eri mieltä.

Ja Johanna taas nimenomaan tekee asian (ottamatta edelleenkään kantaa siihen onko hän varakas vai ei) tekee sen, eli tässä tapauksessa, vaatteiden esittelyn hyvin, tyylillä. Siinä vielä yksi syy, miksi lähdin vastaamaan anonyymille.

Linnea kirjoitti...

Kiitos lisää rapisseista kommenteista, vastailen niihin pikapuoliin kunnolla ajatuksen kanssa =)

Hipsu kirjoitti...

Pakko sanoa, että musta tuommoisesta asiasta provosoituminen on ihan hölmöä. Anonyymi on keronut vaan itsestään kommentillaan ja sinä Linnea kerrot omilla vaan itsestäsi.

Linnea kirjoitti...

Jemina: Kiitos paljon, on tietenkin kiva kuulla että musta ei välity ainakaan ihan hirvittävä kuva, mutta en mä pelkästään ihana ole. Kyllä sekin puoli varmaan on jo päässyt tai jossain vaiheessa pääsee täällä esiin. Apua.

nanna: Ei mitään lisättävää, niin hyvää tekstiä sieltä tuli. Kiva että joku ymmärtää mua vaikka kirjoittelen niin hirveän pitkään, ja välillä on itsekin vaikea kirjoittaen saada asiani ulos.

Stine: Joo-o, kyllä säkin mun mielestä oikeassa olet. Alan tässä jo itse miettiä että jojoilenko mielipiteeni kanssa ympäriinsä sen mukaan mitä kuulen, mutta uskon kyllä että mun mielipiteen punainen lanka tuli esiin, vaikka rönsyileekin pitkälle. Näinhän niitä keskusteluja syntyy, ja oppii ymmärtämään toisia kantoja. Itse olen todella köyhästä yksinhuoltaja perheestä, enkä olisi, enkä ajattelisi että äitini olisi siipeillyt yhtään mihinkäään suntaan jos olisi ollut joku joka olisi voinut rahallisesti auttaa. Kunnon talvitakki ja ruoka pöytään. En olisi katsonut sitä siipeilynä. Ja äärimmäisen loistava pointti sulta mun mielestä se, ettei äidin ostotarpeet jne muutu sen takia että hän on saanut lapsen.

Nic: Ei, kiitos sinulle. Miten kiva onkaan kun joku kirjoittaa noin kuten sinä kirjoitit: Tilanne on varmaankin se että voimme yhdessätuumin todeta olevamme asiasta eri mieltä. Kyllä, olen hyvillä mielin kanssasi juuri samaa mieltä. Tosi hienoa, kiitos vielä.

Hipsu, minustakin on hölmöä provosoitua netissä oli aihe mikä tahansa. Luulen että olenkin sen tuossa viestissäni sekä tässä kommenttiboxissa pariin kertaan maininnutkin. Anonyymin viesti osui vaan silmään niin sopivaan aikaan, sillä olin ollut aikeissa kirjoittaa täsmälleen tästä aiheesta jo pitkään, en vaan ollut saanut aikaiseksi. Anonyymin ja etenkin minun alkuperäiset viestit toisen blogin kommenttiboxista ovat täällä vain siksi että kirjoitin niissä viesteissä oikeastaan koko mielipiteeni aiheesta. Joten se helpotti postin tekoa. Ei tämä posti ollut missään nimessä hyökkäys anonyymia kohtaan, tai provosoitumisen lopputulos. En muuten myöskään provosoitunut viestistä tai aiheesta muutenkaan niin, että olisin oikein tosissani ollut ärsyyntynyt, ei sentään. Tämä kirjoitus olisi tullut jossain vaiheessa ilman anonyymin viestiäkin.

jarna kirjoitti...

Osu ja uppos. En ole laskenut montako kertaa joku on kysynyt että "millä rahalla kotiäiti ostaa noin paljon kaikkea?"
Enää en ole kotiäiti, vaan opiskelija. Sama kysymys roikkuu ilmassa.
Mitä se oikeestaan kenellekään kuuluu edes!
Rakastan pukea lapseni kauniisti, tykkään juoda kahvini aamulla Villeroy Pokkisen mukista ja niin myös teen, se on mun oikeus!

Suon samat oikeudet toki muille, ostakaa uima-altaita, kauniita vaatteita, taloja, hajuvesia, koiria, tenniskenttiä, Hermeksen laukkuja, Henkkamaukan paitoja..Ja blogatkaa niistä!

Eläköön erilaisuus!

Related Posts with Thumbnails