Vaatteita to Me II

Jaoin postini, ja tässä jälkimmäinen osa edelliselle viestille. Tämä on suuri kuvapläjäys pukeutumistyylistä, joka on minua. Käytän todella, todella paljon - paljon enemmän kuin arvaattekaan vaikka ajattelettekin nyt "todella paljon" =) - Henkan vaatteita. Siihen ei itseasiassa ole mitään erityistä syytä. Ne on vain helppo hankkia ja sieltä saa kaikki peruskuteet + höysteen tuoreemmasta trendistä. Naurattaa kun mainitsin tuoreimmat trendit, sillä juuri tämän viestin ensimmäisessä osassa kerroin etten todellakaan piittaa siitä olenko trendikäs. I am no Carrie Bradshaw. Tämähän ei kuitenkaan tarkoita sitä, etteikö silmää usein sattumoisin ala viehättämään valloillaan kukoistavat trendit.

Tästä se lähtee... ja onhan sitä jo edellisessä viestissä olevien kuvien kera esitelty...
This is me, very casual..
Näin Linnea pukeutuu ja asustaa itseään tänä(kin) syksynä.

(Voisin ihastella jokaisen kuvan kohdalla kaunista helmaa, suloisia hörhelöitä, lumoavaa väriä ja ihanaa nappia.

mutta siihen ei ole syytä,

Kokosinhan tähän nimenomaan minun tyylisuuntaani edustavia vaatteita, joten ne kaikki aiheuttavat luonnollisesti täällä päässä huokailuja.)

En tietenkään pukeudu vaan Henkan vaatteisiin, tsihih, eikä tämä tyylikooste ole tarkoituksella koottu vain ko. puljun vaatteista. Se oli vain helppo ja yksinkertanen tapa valottaa pukeutumistyyliäni ja kurkata syksyn vaatteisiini sekä tyyliini, joten napsin kaikki kuvat samasta paikasta.

Kuten aikaisemmin sanoin, en usko että edes yritän laittaa näitä kuvia minkäänlaiseen järjestykseen, koska näitä on niin paljon.

Katsotaan nyt.

Kuvista poiketen kultaisia tai keltakullan värisiä koruja ei päälläni ole nähty, eikä nähdä.

Okei, ehkä sittenkin yritän heitellä kuvia laimeasti jonkinlaiseen järjestykseen.

Korjaan hieman myös jo tähän asti postaamiani kuvia rentoon ojoon. Ei tarvetta asenolle.

Asiallista, palaveriin, arkena, pieneen juhlaan, rentoa, rennompaa, koiranpennun ristiäisiin =)

Liivit ovat jonkinlainen pukeutumiseni kulmakivi.

Käytän erilaisia liivejä erilaisissa tilaisuuksia eri tavoin paljon.

Varmasti koko maailmasta poiketen en käytä erityisen paljon legginssejä, suosin enemmän esimerkiksi yksinkertaisesti kuvioituja sukkahousuja.

Riippuu hameesta tai mekosta. Kesämekko ei tietenkään tarvitse mitään kanssaan.

Kirjoitin aikaisemmin vaatteen tarvitsemisesta...

Se oli silkka typo, vai kuka täällä vaatteita ostaa oikeasti todelliseen tarpeeseen?

Shopping is my hobby - luulen nimittäin sopivan useammankin suuhun =)

Voih, olen pahoillani, jos sivuni jumittaa.

En taaskaan osannut lopettaa ajoissa.

Huomaan, että olen valinnut asukokonaisuuksia vain muutamista väreistä, sekä hieman synkistä väreistä. En kuitenkaan pukeudu synkästi. Tämä johtuu vain siitä että Henkan syystarjonta on tällä hetkellä hyvin "yksiväristä ja samansävyistä", syksyn väristä. Pidän väreistä, ja käytän värejä. Pidän yksivärisistä vaatteista. Etenkin kesäisin ruskettuneena minulla on maanantaina turkoosi toppi, tiistaina keltainen, keskiviikkona vadelmanpunainen, torstaina omenanvihreä...

Mieleeni tulikin, miten paljon te minun blogini lukijat nimenomaan haluatte olla trendikkäitä? Haluatteko erottua joukosta? Mikä vaikuttaa eniten pukeutumiseenne? Eilen, vai oliko se toissapäivänä, tekemässäni postauksessani ihailin kovasti Diane Krugeria. Seuraavana päivänä löysin hänet HOTnow-lehdestä. Hän muotoili asian todella hyvin kommentoimalla aihetta jotenkin sen suuntaisesti, ettei muodissa ja/tai pukeutumisessa ole oikeaa ja väärää, vaan se on jokaisen omaa taiteen luontia. Viisaan lausahduksen kunniaksi vielä kuva karismaattisesta neiti Krugerista.

Vaatteita to Me & Ajatus Anonymiina Kirjoittamisesta

Nyt on kyllä olleet kauniit kelit muutamaa sateen roiskua lukuunottamatta, mutta auringonpaisteesta huolimatta se luontoäiti antaa sieltä meille sellaisia merkkejä, että syksy olisi kuulemma tulossa. Syksy... Tuo vuodenaika jota inhoan eniten - enkä vähiten raskaan kaamosmasennuksen ja -uupumuksen takia. Blääh. Yritämme miehen kanssa joka syksy matkustaa jonnekin auringon alle hetkeksi keräämään itsellemme aurinkoenergiaa, mutta tänä syksynä se ei näytä ainakaan toistaiseksi onnistua duunien ym. takia.

HITSI! Tuota kirjoittaessani mieleeni tuli, että hitsi kun olisikin joskus kiva kirjoittaa täällä avoimesti elämästäni. Voisi jakaa rauhassa omia kuviaan, kertoa tavallisesta - tai epätavallisesta - päivästä, kaikesta siitä mitä jo pelkästään normaali arki pitää sisällään. Ja meillä.. se pitää sisällään todella paljon! Luulen että tulen jatkossakin varjelemaan yksityisyyttäni ja bloggailemaan pinnallisista jutuista. Kuvablogihan tämä muutenkin jo melkein on.

Minulla oli kerran eräänlainen kotisivu, jossa kirjoittelin kuvien kera omana itsenäni ja kerroin elämästäni. Lukijoita oli tuhatpäin. Todellakin. Kolmen kuukauden aikana sivuni oli luettu/plärätty/silmäilty whatever reilu satatuhatta kertaa. Se riitti. Paljonko se edes tekee... Lasketaan... Hetkinen... Niin no siitähän tulee tietenkin n. reilu 30 000 tuhatta latausta per kuukausi, joka taas tarkoittaa, että tarinoita elämästäni luettiin päivittäin reilusti tuhat kertaa. Nämä luvut ovat esimerkiksi ahkerille ja pidetyille muotibloggajille varmasti pieniä, mutta minulle se riitti. Minä puhuin elämästäni. En saanut milloinkaan mitään negatiivista palautetta, muutamaa kiintiö-mollaajaa lukuunottamatta, joiden on aina pakko päästä anonyymina ja ei suoraan sanomaan jollekin/jostain jotain negatiivista, mutta niitäkin oli varmasti oikeasti kaksi, ja se nyt on ihan normaalia: Ei ihastusta ilman vihastusta. Lukija- sekä palautemäärät alkoivat pikkuhiljaa kauhistuttaa. Aluksi jonkinasteinen ihailu tuntui tietenkin mairittelevalta, mutta lopulta se ahdisti. Kaikki oli olevinaan niin ihanaa, minkä koin kovin häkellyttäväksi, mikä ei tietenkään sitäkään tarkoika että olisin tahtonut negatiivista palautetta. Mutta mitä ikinä teinkään, se oli ihanaa. Jos taas joku oli minulla huonosti sympatian ja empatian määrä oli valtava. Hiljalleen tämä vuorovaikutus rupesi jotenkin ahdistamaan, tympimään, tuntumaan osan suunnalta tekopyhältä, ja rehellisesti sanoen, jossain vaiheessa se tuntui jopa ärsyttävältä. Tuntuu pahalle sanoa näin, koska tiedän että ihmiset jotka kirjoittivat minulle pitivät vilpittömästi minusta, ja olen edelleen äärimmäisen onnellinen, kiitollinen ja nöyrä siitä, että sain autettua jotakuta pinteessä, annoin lohtua toiselle, kolmannelle rohkeutta, ja vaan yksinkertaisesti inspiroin, motivoin neljättä. Se on tietenkin aivan ällistyttävän fantastista, ja osan tämmöisistä kirjeistä olen säilyttänyt arvokkaina sydäntä lämmittävänä muistoina. Nopeasti loppui kuitenkin omilla kasvoillani ja nimelläni oven omaan elämään avaama "bloggaus". Siispä pysyttelen hiirulaisena ja bloggailen täällä salaa =) Näin on mukavampi, vaikka toisinaan tekisi mieli avata se julkinen ovi uudestaan, mutta ei. Ei ainakaan toistaiseksi. HUI, minua rupesi pelottamaan. Tsihih.

Jutellaan niistä vaatteista =)
Ihan niinkin yksinkertaisesta ja helposta paikasta kuin HM:n nettisivuilta tuon tänne jotain mieleistäni, minun näköistäni, jotain joka on/tulee olemaan minun päälläni. Rakennutin itselleni kivan vaatehuoneen, mutta se alkaa jo käydä taas ahtaaksi. Pöh, ei tässä kyllä näin pitänyt käydä. Pitäisi tehdä "kierrätyssiivous", sekä siirtää ehkä osa kesäisimmistä vaatteista jonnekin muualle, vaikka en ole kyllä milloinkaan pitänyt siitä, että vaatteita ikäänkuin varastoidaan kausien mukaan. Tosin osan ulkovaatteiden ja kenkien kohdalla teen kyllä tämän siirron aina.

Rusetit, pitsit, röyhelöt ja hörhelöt, musta, harmaa, utu-roosa sekä ruskea, ruutu, liituraita, äijätyyli sekoitettuna romanttisuuteen, siinä jotain josta olen pitänyt ja johon olen pukeutunut intohiemoisesti jo kolmisen vuotta, osaan noista itseasiassa aina. Olen aina pitänyt röyhelöistä ja kerroksista, mutta pliis älkää nyt ajatelko Riitta Väisästä, vaan mielummin esimerkiksi stailia yksinkertaista 20-luvun tyylistä coctailmekkoa, yksinkertaisia muutamia ylimääräisiä vekkejä valkoisessa paitapuserossa, tai vaikka rimpsuista kesähametta. Rusetit, pitsit ja paljetit + asusteina esim. rintarossit ja kukat hämmästyttävät eniten minua. Hämmästyttävät siksi, että yleensä pukeudun melko , en käyttäisi sanaa klassisesti, joten sanon yksinkertaisesti, ja innostuttuani jostain esimerkiksi niistä ruseteista kyllästyn siihen yhtä nopeasti, mutta edellä mainitut ovat kulkeneet mukanani vuosia minun tyylinäni. Eikä kyllästymistä näy, päinvastoin. Ehkä rusetit ovat tulleet luokseni jäädäkseen. Ihanaa, että niitä löytyy nykyään joka paikasta niin helposti. Minä en kuulu niihin, joita harmittaa jos samanlainen vaate tulee kadulla vastaan. Ei haittaa yhtään, ei, vaikka olisimme samoissa kemuissa. Kunhan se näyttää minun päälläni paremmalta, hih.

Seuraavassa yhden puljun, Henkan (josta tämän viestin kaikki kuvat ovat alunperin kotoisin, ja samaa asiaa ajamassa), avulla näytetty mihin ja miten minä pukeudun tänä(kin) syksynä. Ei tänä syksynä vaan tänäkin syksynä, koska kuten kohta huomaatte pukeudun hyvin yksinkertaisesti ja mielestäni aika ajattomasti. Ainakin itselleni ajattomasti, ja sehän se kai tärkein on. Kun vaatehuone pursuaa vaatteita, joista pitää hirveästi, on se aivan yksi huilun hailea, jos vaate ei olekaan enää in. In ja Out -jutuista en ole ikinä välittänyt omassa pukeutumisessani. En todellakaan. Tyylini ei missään nimessä tarvitse olla in, naurattaa ajatuskin - ei siksi että siinä olisi jotain hölmöä, vaan siksi että vaikka olen kovin kiinnostunut muodista, rakastan kaikkea kaunista, ja käytän tuhottoman määrän varojani vaatteisiin ja asusteisiin, niin trendien mukaan pukeutuminen ei merkitse minulle mitään. Itseasiassa tämä oli varmaan elämäni ensimmäinen kerta kun soin aiheelle ajatuksen.

Huom. nämä kuvathan ovat vain tietenkin vain yksi osa tyyliäni. En osaa määritellä tyyliäni sen kummemmin kuin että se on tavallinen ja siisti. Sen lisäksi muuntaudun kyllä mihin vain, mutta aina sille jollekin, joka omasta tyylistä löytyy, uskollisena. Sillä lisäyksellä että Katja Ståhl sanoi joskus vuosia sitten että tyylissä pitää aina olla hieman rokkia, ja siteerattuani Katjaa arvaattekin jo, että jos minun pitäisi jotenkin tyyliäni kuvailla, lainaisin Katjaa uudelleen. On toki pakkomielteitäkin, mutta ne ovat niin itsestäänselviä etteivät ole mainitsemisen arvoisia, esim. se että värien on pakko mätsätä, kuosien ja kuvioiden on pakko mätsätä, ja vaatteen on pakko istua päällä. Paita voi olla päälläni vaikka sekä nurin- että väärinpäin, mutta sen on istuttava ja sen on sovittava yhteen muun vaatetuksen kanssa.

Vihdoin ne kuvat.

Itseasiassa en taida edes yrittää laittaa näitä jonkinlaiseen järjestykseen, sillä kuvia tuli tooooosi paljon!

Vaikka ostan vaatteita ihan tajuttoman paljon, viihdyn silti todella usein vaan farkuissa ja yksinkertaisessa t-paidassa.

Valkoisessa useimmiten.

Päätin juuri jakaa pitkän postini kahteen erään, eli seuraavassa postissa itse vaatteet.

Kauniiden Naisten Lumoissa

Tänään olen käyttänyt pitkän tovin eteerisen kauniiden kuvien bongailuun jumalaisen kauniista naisista. Kärsin unettomuudesta - siitä joku toinen kerta lisää - ja siksi pörrään täällä nytkin. Sanonko taas vakiolauseeni? Okei. En tiedä mistä aloittaa =) Aloitetaan iki ihanasta Diane Krugerista, ja mielleyhtymästä jonka eräs hänen kuvansa sai minussa samantien aikaiseksi.

Miss Kruger kuvassa jossa on vanginnut minut täysin pauloihinsa.
Tässä naisessa on karismaa! Jos joku väittää jotain muuta, haluan perustelut :P

Ja tuosta kuvasta mieleeni tulvahti välittömästi eräältä keskustelupalstalta ensimmäistä kertaa bongaamani ihan tajuttoman ihastuttava Chanelin Fall/Winter 09/10 , prêt-à-porter mallisto. Uuuuuuuuhhh. Ihastuin näihin kuviaan/tyyliin kun ensikerran näin, ja siitä lähtien olen kuvia vilkuillut aika ajoin, ja vihdoin tuli sopiva rako mihin postata ne.

Tämä vihreä on niin kovin kaunis, etenkin mustan kanssa.

Ihastuttava Bridget Bardot fiilis näissä luomuksissa ja malleissa.

Onkohan hän toiminut jonkinasteisena salaisena muusana kokoelmalle, ken tietää.

Ja vaalea hento roosa, miten kaunis ja herkkä se onkaan...

Toinen juttu mikä Dianen kuvasta tulvahti välittömästi mieleeni, oli hassusti yllättäin tämäkin Chanelia, Resort 2010.

Huokaus.

Tämän viimeisen näen jo Diane Krugerin päällä =)

Itseasiassa Neiti Krugerin kuvat ovat aina mielenkiintoisia, joita tutkailee mielellään tovin jo toisenkin.

Hän kulkee mielestäni samassa lumoavassa ja kiehtovassa joukossa kuin Marion Cotillard.

Sanon kyllä suoraan, että on fantastista, että meillä on näitä mielenkiintoisia ja hieman mystisiä, erittäin aistillisia naisia myös Hollywoodin tähtitaivaalla. Nämä naiset ovat ihastuttavia ja he todella tulevat tarpeen liian monen LaurenConradinJenniferAnistoninBlakeLivelyn&EvaLongoriaParkerin- kuppikuntaan. Älkääkä ymmärtäkö väärin! Edellä mainitut ovat täydellisen kauniita naisia. Mutta ehkä jonkinlainen ennalta-arvattavuus ja virheettömyys ei tee heistä niin kiinnostavia kuin Cotillard sekä Kruger. Edellemainittujen asukokonaisuudet on myös aina rakennettu jokaista yksityiskohtaa hioen, ja vaikka asut noudattavat yleensä juuri tämän päivän trendejä, on niissä silti aina jotain jännittävää ja uuden tuntuista rohkeaa fiilistä.

Vielä kerran, VAU MITKÄ NAISET!

Itseasiassa, en lopetakaan viestiäni tähän, vaan jatkan tätä muutamilla heidän taidonnäytöillään.

Seuraa siis lisää sekä Dianea ja Marionia, olkaa hyvä:

Rakastan tätä vadelmanpunaista mekkoa rusetteineen ja kengät ovat aivan mus-havet!

Tässä täydellinen jakkupuku ja todella mielenkiintoiset Diorin kengät. Tämä on mielestäni niin hyvä esimerkki Marionin neroudesta pukeutumisen saralla. Marion laittaa jakkupuvun päälle, mutta ei todellakaan mitä tahansa jakkupukua. Katsokaa tuota kangasta, leikkausta, istuvuutta. Ja katsokaa hänen kenkiään! Juju on jälleen mukana. Itseasiassa koko yläosa on yksissään asun jujun, mutta kurkkaamalla korkoihin löydät sen ainakin.

Tämä sininen on todella kaunis sininen.

Vau miten se pukee tummaa Marionia.

Ja miten ihastuttavat, suloiset keijukaiskengät, iih.

Heillä on hieman samantyylinen pukeutumistapa, eikä totta?

Kummankin naisen iltapuku tyyli, sekä kauniit kasvot ansaitsevat oman postauksena, joten jatkoa seuraa tästäkin aiheesta.

Toivottavasti sait napsittua jotain inspiraatiota näistä kuvista mukaasi.

Chic =)

Huoneessa Tuoksuu Kesäniitty

Huuh, en oikein saanutkaan muuta aikaiseksi kuin muutaman hätäisen ja hassun kuvakollaasin yhdestä kimpusta. Olen tosissaan hölmönä räpsimään kuvia kukista. Hitsi, olin tosi pettynyt kun katsoin nämä kuvat tästä kimpusta tietokoneella läpi. Valo ei ollut sittenkään riittänyt, ja kuvat ovat kovin epätarkkoja, kyllä harmittaa. Toisaalta räpsin tästä kimppusta kuvia muutenkin aika hätäpäissäni vaan sieltä täältä, joten menkööt. En muuten edes suunnitellut näitä kollaaseja, vaan heitin sinne vain kukkia toisen perään sen enempää järjestelemättä, hihih. Halusin kerrankin pysyä lupauksessani ja postittaa blogiini jotain silloin kun olen luvannut.

Ihaninta asiassa kuitenkin ehdottomasti on se, että kotoa löytyy mies, joka tavallisena tiistaina tuo kukkia minulle. JA ajanmyötä hän (siis floristi kukkakaupassa jossa hän käy) on alkanut tuntemaan makuani, ja kimput todella ovat mieleeni. Tämäkin kimppu on kyllä aivan kerrassaan ihana. Ja tosiaan, koko makuuhuone tulvii tuota ihanaa kesän tuoksua. Voi kesä älä jätä meitä...

Höh, tästä kollaasista kyllä totisesti huomaa, että en käyttänyt aikaa kuvien valitsemiseen.

Epätasapainoisuus ottaa silmään niin, että täytyy varmasti myöhemmin tulla ja korjata koko kuva.

Näytön Tällä Puolen

Heippa blogiin!

Minulla on taas paljon asiaa, mitä ajattelin tuoda mukanani, mutta ensin ajattelin vilauttaa erästä pirteää ja raikasta kuvaa. Nimittäin tietokoneeni näytön taustakuvaa. Ei sen kummallisempaa. Tein tämän kollaasin nimenomaan taustakuvaksi, ja valitsin siihen tietenkin kuvia, jotka inspiroivat tai ihastuttavat. Tämä on kuitenkin ollut minulla jo pitkään, joten ehkä ehdin joku ilta väsätä uuden kollaasiin.

Tässäpä siis tämä.

Harmillisesti jouduin pienentämään kuvaa kovasti,

jolloin se ei tietenkään näytä yhtä kivalta kuin koko näytön kokoisena.

Minkälaisia näytön taustakuvia teidän tietokoneesta löytyy?

Olisi oikeasti hauska tietää?

Ps. Voi jos vain ehdin, niin teen tänään tänne postauksen kukista, joita olen valokuvannut.

Eli samalla linjalla mennään näköjään kun edellisessäkin postissa, vaikka muutakin asiaa olisi, mutta koska tuo kyseinen kimppu tuoksuu huoneessa juuri niin kauniisti, haluan jakaa sen teidän kanssa.