maanantai 25. tammikuuta 2010

Kaunis Kirja Käteen Seinille Puhumisen Sijaan

Olisi pitänyt vetää verhoa tuohon eteen,
ettei tuo vanha ruma patteri olisi näkynyt noin nihkeästi tuolta taustalta.

Photobucket

Tarkoituksenani oli vain avata ovea taas hieman omaan kotiini, itseasiassa jälleen coffee table booksien pariin, mutta nimesinkin bloggaukseni "kaunis kirja käteen seinille puhumisen sijaan" -otsikolla (hah hah, juurihan vasta kirjoitin että älkää uskoko otsikoita, niillä ei välttämättä ole mitään tekemistä itse tekstin kanssa. Okei tuo oli tosi huono, sorry!), sillä nyt tuli jostain taas fiilis, että kyllästyttää tämä liki seinille yksin puhuminen. Ajattelin että otan kohta tuon kävilaskurin kokonaan pois, sillä olen seuraillut sen käyttäymistä, ja normaalisti se raksuttaa hyvin leppoisan tasaiseen tahtiin, mutta heti kun olen tehnyt uuden kirjoituksen, juoksee numerot päivässä sen viitisensataa kertaa ylöspäin, ja kun siitä ei jää kuin muutama hassu (mutta sitäkin ilahduttavampi, kiitos teille ihanat!) kommentti, on se rehellisesti tosi mälsää!

Aiheestahan ollaan ennenkin juteltu täällä mun blogissa. Teen paljon liki pelkkiä kuvapostauksia, kuten juuri hiljan Golden Globe gaalasta, ja juuri sen tapaisisiin kuvatykityksiin en toki odottakaan jäävän juurikaan kommentteja, sillä asiasta kiinnostuneet ovat tietenkin tsekanneet samat jutut jo itse omista "lähteistään". Ja kuten sanottua, lähtökohtaisestihan tätä blogia pitää tietenkin omaksi ilokseen, mutta huomasin että très chic on tiivistänyt asian pointin erinomaisesti omassa Maalaa kaupunki mustaksi - blogissaan, kirjoittamalla kommenttiboxin ylle: "Kommentit ovat bloggaamisen suola. Ilman niitä kirjoittelu alkaa maistua puulta. Kiitos siis ajatuksistasi!" Allekirjoitan très chicin ajatuksen ja tuon ottamani lainauksen täysin, ja tällä hetkellä täällä tosiaan maistuu hieman puulta ;) Yack!

Tsekataan kuitenkin taas sisustuselementti kirjapinoon meidän kotona, kuten alunperin tässä postissa pitikin =) Nämä kuvat ovatkin jo nykyisestä kodista, ja huomasin että tähän pinoon on kasautunut ainakin yksi sama kirja, joka näkyi myös edellisessä kirjapinossa. Useampikin kirja on taatusti vilahtanut jo tässä postissa, jossa ensimmäistä kertaa tsekattiin kirjahyllyyn. Siinäpä muuten näkyikin tosi paljon mielenkiintoisia kirjoja, jotka pitää ehdottomasti laittaa mikroskoopin alle täällä blogissa jossain vaiheessa. Innostuin itsekin kun katsoin nuo vanhat kuvat =)

Photobucket

Asettelin kirjapinon päälle vanhan numeron yhdestä lempilehdestäni Harper´s Bazaarista, sillä sen kansi on kerrassan ihana. Onhan se Aniston. Ei vaan, kansi on minusta muutenkin kauniisti onnistunut, ja juuri sopivan raikas ja pirteä. Mies muuten valittaa joka puolella lojuvista lehdistä aina, mutta tuosta ei ole tullut noottia, vaikka oikein esittelinkin kasaamani läjän hänelle, ja mainitsin vielä, että huomaatko, laitoin tämmösen nätin lehden tähän päälimmäiseksi ;-)

Photobucket

Valikoin tähän pinoon muita kuin sisustus- tai muotikirjoja. Nämä ovat enemmänkin Tinseltownista.
Mietin että sopiikohan sitä laittaa esiin kirja Hannibalista, mutta laitoinpahan kuitenkin.
Se on mielenkiintoinen kirja.

Pöydän tunnistattekin varmasti Ikean Lack pöydäksi, kirjapinon päällä on Pentikin haalein sydämin koristeltu lasimalja, sekä samasta putiikista ostetut maljaan vain heitetyt valko- sekä vaaleansinisävyiset kynttilälampetit. Niissä on kiva jäinen tunnelma, ja sopivat talven sisustukseen minusta nätisti. Valkokuvioinen maljakko parivaljakko (hei, meitsi runoilee) on Hemtexistä, ja sopii sekin ulkonäöltään mielestäni hyvin talvisisustukseen.

Photobucket Photobucket

Talvisen huuruinen fiilis jatkuu myös suuremmassa maljakossa olevissa - mitäs nuo nyt olevat - helmiäisen valkoisissa helmirisuissa =) Ikävä kyllä kukat ovat meillä aina tekokukkia. En osaa pitää oikeita hengissä, joten tekopioni taitaa sekin olla Ikeasta. Helmirisujen ostopaikkaa en muista, mutta näyttävät siltä että eiköhän niitä löydy vähän joka paikasta.

Photobucket

Itse kirjoista lupaan, että esittelen vielä joku kerta tarkemmin ainakin tuon aivan järjettömän kokoisen ja painoisen The World in Vogue: People, Parties, Places, sekä Audrey Hepburnin elämänkerran. Niin, ja toki tuon upean kirjan Marilynista. Oih, nämä ovat kuulkaa todellisia aarteitani.

Photobucket

Olen aivan mahdoton kirja-junkie, vaikka aika harvoja ja harvoin loppujen lopuksi edes otan muun kuin lukukirjan käteeni. En vain kertakaikkiaan voi vastustaa niiden ostamista. Tuosta Vogue "kirjasarjastakin" puuttuu vielä kaksi kirjaa. Toisinaan on ihana vaan selailla kauniin kirjan sivuja, tai hakea ihan oikeasti sitä inspiraatiota.

15 kommenttia:

E kirjoitti...

Ihanat nuo helmirisujen maljakot! Minä olen pari kertaa blogissani tilittänyt sitä kun ärsyttää, jos kukaan ei jätä kommenttia. Ei tiedä onko teksti silloin ollut ihan turha vai niin mahtava, että jättää ihmiset sanattomaksi. =) Ei blogissani Google Analyticsin mukaankaan kovin paljon kävijöitä ole, ehkä parikymmentä päivässä. Toivon kuitenkin, että ne muutamat lukijat saavat jotain irti. Silti harkitsen aika ajoin lopettamista. Annoin sille mahdollisuuden jo blogin nimelläkin (Tomorrow I May Not Feel The same).
Minä tykkään lukea blogiasi, vaikka välillä unohdankin kommentoida!

Anonyymi kirjoitti...

Ihana blogi, kivoja kuvia

Anonyymi kirjoitti...

tuoko ruma patteri?

oman kotini on sitten varmaan slummi kun patteri on vielä rumempi, vaikka asun meren äärellä

Soccermom kirjoitti...

No vitsit, helmet näyttää ihanalta sisustuksessa! Niin kuin sanot, sopii tosi hyvin talviaikaan olematta kuitenkaan yhtään jouluisia. Tämän haluaisin jotenkin kopioida meille, kun vain keksin, että miten...helmistä tykkään niin paljon koruissa, joten miksi niitä ei voisi näkyä enemmän muissakin esineissä!

On se vähän outoa/tylsää, kun noin moni lukee, mutta ei kommentoi. Vähän niinkuin otetaan kaikki mitä irti saadaan, muttei viitsitä yhtään omastansa toiselle antaa. On kai se ajan henki muutenkin... :/

N kirjoitti...

Ihania kuvia! Tykkään kovasti blogistasi ja olenkin säännöllisesti lueskellut siitä asti, kun löysin tänne. :)

Anonyymi kirjoitti...

Sun blogi on ihana ja täynnä kauniita kuvia, ja parasta on se että myös kirjoitat paljon ja kerrot mikä mielestäsi on kaunista ja miksi; ettei ole vain pelkkiä kuvia. Enkä varmaan ole ainoa lukija, jolla on herännyt kiinnostus myös sitä kohtaan, millainen/kuka SINÄ olet, ehkä "salamyhkäisyytesi" on osa blogin viehätystä ;)

Anonyymi kirjoitti...

Tunnustaudun heihin, jotka eivät kommentia jätä :) Koitan parantaa tapani.
Löysin blogisi vasta pari vko sitten, ja kuuluu ehdottomasti lemppareiden joukkoon. Tykkään sun kirjoitustyylistä ja ihanista kuvista. Ja Jenniferiä fanitna myös yli kaiken :)

Linnea kirjoitti...

Paljon kiitoksia siitä, että Anonyymitkin lähti liikkeelle ja jätti merkin peräänsä. Tosi kivasti tehty myös teiltä =) Tosin ei sillä kyllä juuri ole väliä onko anonyymi vai nimimerkillinen, mutta jotenkin olen aina ajatellut että anonyymiltä jää ehkä sen takia se viesti jättämättä, kun ei ole omaa blogia, niin ei tavallaan jää itse "kaipaamaan" sitä vuorovaikutusta. Siksi kiitos erikseen teille anonyymeille, jotka rustasivat viestin, kivasti tehty!

Missy E: Moro, kiva nähdä sua taas täällä! Minä en edes tiedä mikä on Google Anatytics =) Tykkään blogisi uudesta nimestä!

Anonyymi: Kiitos, ihana kuulla! Kiva että jätit viestin perääsi.

Ja toinen Anonyymi, juu tuo on minusta ruma patteri, mutta ei se missään nimessä tarkoita sitä että mekään asuttais slummissa, saati kukaan muukaan jolla on samanlainen patteri =D En varmaan kiinnittänytkään pattereihin sen kummemmin huomiota ennenkuin asuin vuosia sitten vanhassa kivitalossa, jossa oli mahtavan leveät ikkunalaudat ja alla sellaiset vanhanaikaiset massiiviset patterit. Oi että ne on musta niin kodikkaat. Merinäköala, oih mahtavuutta, olette onnekkaita!

Soccermom: Hei, minäkin pidän helmistä myös sisustuksessa. Voin näyttää joku kerta jotain muita samankaltaisia juttuja.

En ollutkaan tullut ajatelleeksi tuota komentti-asiaa tuolta kannalta kuin sinä. En kai ikinä ajatellut että täältä voisi joku saada sen kummemmin revittyä jotain itselleen. Mutta nyt kun luin viestisi, ymmärrän kelasi kyllä hyvin.

N: Tosi kiva kuulla!! Kiitos!

Anonyymi: Kiitos tosi paljon ajatuksistasi! Taas tuli esiin asia jota en itse ollut tullut ajatelleeksi. Olen tosiaan hirveä kirjoittelemaan pitkään, ja usein haluaisin kirjoittaa paljon lyhyemmin, (siinä onnistumatta) joten on tosi mukava kuulla että joku lukee niitä tekstejäkin, ja että sillä tosiaan on merkitystä miksi joku on minun silmissäni sitten esimerkiksi juuri sitä kaunista, ja miksi ei. Kiitos paljon! Viestistäsi sai virtaa bloggaukseen!

Jeniä fanittava anononyymi, moikka! =) Kuten muitakin, kiitän myös sinua viestistäsi. Toivottavasti viihdyt kuule jatkossakin täällä.


Nyt minulla kävi kuulkaa kuten aina sen jälkeen kun urputan siitä että kävijälaskuri raksuttaa, mutta kommenttia ei jää... eli nyt nolottaa, ja tuntuu typerältä, että mitä mä nyt tosta menin avautumaan. No, mutta eilen tuntui siltä, joten tulipahan kirjoiteltua =)
Heippa!

Jo kirjoitti...

Mäkin jätän kommentin ja tunnustan samalla, että olen lukenut sun blogia jo pidemmän aikaa, ehkä viime keväästä saakka, kun tykkään tästä niin kovasti; yleisestä tunnelmasta ja kuvista ja aiheista :). Varmasti olisin voinut kertoa sen myös aiemmin ja kommentoida muutenkin, tämä taitaa nyt olla ensimmäinen kerta.

Kommentoinnin aloittamisessakin on kynnyksensä mutta parempi kuitenkin myöhään kuin ei milloinkaan, eikö vaan :)?

Linnea kirjoitti...

Moi Jo! Ilahduin viestistäsi, joten kiitos tosi paljon sen jättämisestä. On aina yhtä mukavaa kuulla, että joku pitää tästä pikkuisesta omasta piilopaikastani =) Blogini on viime aikoina käyttäytynyt hieman maanisdepressiivisesti (hah hah) ja aiheet ovat heitelleet sieltä tänne... Luulen että näin on jatkossakin. Toivottavasti onnistun kuitenkin kirjoittamaan jotain sellaista että sinäkin tykkäät pysyä jatkossa mukana. Mun pitäisikin muuten mennä tuonne Blogilistalle ja fixata vähän näitä oman blogini kanavia, vai oliko ne tunnisteita? No anw, tiedät varmaan mitä tarkoitan, vaikka oikeat termit eivät olekaan hallussani. Sen lisäksi huomasin että eihän bannerin saati profilinkaan teksti pidä niiiiin hyvin paikkansa. Kyllä täällä nimittäin puhutaan tunteistakin. Haluaisin tasapainoilla niiden kahden välillä: kauniita esteetikkoa ja materialistia ihastuttavia tyttöjen juttuja, sekä pintaa syvemmältä raapaistu tunteen tila.

Hei pakko vielä kommentoida sinulle takaisin tuosta että kommentin jättämisessäkin on kynnyt jonka yli astua. En olekaan ikinä ajatellut tuolta kannalta, mutta kun luin viestisi, hokasin heti että aivan, oikeassahan sinä olet. Ehdottomasti! Toivottavasti ei kovasti kirpaissut silti ainakaan kun jätit ensi kommenttisi tänne, hih. Ja kuule ehdottomasti kyllä, nimittäin parempi myöhään kuin ei milloinkaan, kuten sinä sanoit. Nähdään =)

Jo kirjoitti...

Ja nyt sinä vuorostasi ilahdutit mua pitkällä vastauksellasi, kiitos :)!

Tykkään sun blogista erityisesti juuri siitä syystä, kun kirjoittelet vaihtelevasti ja erilaisista aiheista. Koskaan ei tiedä mitä odottaa ja mistä keksit kirjoittaa, pinnalta vai pintaa syvemmältä :). Molemmista tykkään joka tapauksessa! Jotkin muut blogit kun eivät yllätä sisällöllään oikein koskaan (mutta ehkä se ei ole niiden tarkoituskaan).

Ehdottomasti aion pysyä myös jatkossa mukana, jos vaan jaksat meille kirjoitella! Ei ensimmäisen kommentin jättäminen kovin pahasti kirpaissut ja nyt toisella kertaa ei enää ollenkaan :). Nähdään!

Linnea kirjoitti...

Jo: Et arvaakaan miten kiva oli lukea sun toinen viesti, etenkin nyt. En hetkeen ole ehtinyt tänne, ja nyt tuorein asiani oli varmaan monen mielestä tyhmä ja hölmö. Kiitos siis, mä elän tolla sun kommentilla pitkään.

Hyvä kiertoon, eiks je!!! =)

Jo kirjoitti...

Hyvä kiertoon, ehdottomasti :)!

Itsekin saa hyvän mielen, kun pystyy antamaan sen toiselle.

Linnea kirjoitti...

Olet Jo ihana!

Jo kirjoitti...

Sinäpäs :). Tai ollaan molemmat!

Related Posts with Thumbnails