maanantai 9. marraskuuta 2009

Kirppari-Katastrooffi! A-P-U-A!

Ihan lapsesta asti minulla ja isälläni on ollut yksi mukava yhteinen harrastus. Nimittäin kirpputorit. Olemme aina kierrelleet niitä ympäri Suomen yhdessä. Minusta onkin tullut todella kova kierrättäjä. Ostan sekä myyn 2nd handia paljon. Se yksi rakkaimmista harrastuksistani.

Nyt viimeisestä kiertoon laittamisesta on kuitenkin päässyt vierähtämään aivan liian pitkä aika. Apua! Vaatetta, kirjaa, sisustustavaraa, kosmetiikkaa, koruja, kenkiä... Jokapuolella! Ja jotekin minun pitäisi nyt saada ne koottua yhteen paikkaan, mikä vaatii jo yksikseen kokonaisen huoneen, ja hinnoiteltua tavarat, ja vielä roudattua ne kirpparillekin, ja, ja, ja... Tämä tavaran määrä on aivan valtaisa. Luulen että joudun suosiolla tekemään niin, etten edes yritä saada läpikäytyä kaikkea yhteen kertaan, vaan koitan tässä loppuvuoden aikana tehdä vaikka ensimmäisen rysäyksen, ja sitten vuoden alusta voisin varata pöydän uudemman kerran. Osa voisi mennä huuto.nettiin. Osa suoraan lahjoituksiin. Mies ainakin halusi lahjoittaa lähes kaikki hänen käyttämättömät vaatteensa (kalliita merkkivaatteita lukuun ottamatta) ja veikin ne jo Punaisen Ristin keräyspisteeseen. Yleensä olen lahjoittanut paljon tavaraa myös eri eläinsuojeluyhdistyksille, jotka pitävät omia kirppareitaan ja myyjäisiään (joulumyyjäiset varmasti tuloillaan ympäri Suomen, pitäkää mielessä jos haluatte lahjoittaa heille myyntiin jotain teille turhaa), ja saavat sitten myydä minunkin tavaraani eteenpäin. Sen lisäksi katson esim. kodittomien koirien ja kissojen taloille aina kaikki ylimääräiset pyyhkeet, lakanat, viltit sun muut, sillä he ottavat ne ilomielin vastaan eläimilleen pedin pehmikkeeksi. En muuten lahjoita vain yhden kaupungin kohteisiin, vaan useamman. Liikun niin paljon, että se onnistuu sillä tavalla aina aika kivasti. Lupasin vielä lajitella jonkin verran erään kuolinpesän tavaroita ja vaatteita. Apua. En voinut vastata eikään, enkä itseasiassa halunnutkaan, sillä halusin auttaa.

Nyt vaan tuntuu, että hukun tähän tavaran paljouteen, joka pitäisi saada eteenpäin uusille omistajille, enkä saa mistään voimia tämän läpikäymiseen. Kyse ei tosiaan edes oman tavaran kohdalla ole vain kahdesta Ikean säkistä ja kolmesta pahvilaatikosta, vaan tätä pois joutavaa on aivan järjettömän tolkuton määrä.

Voi hyvänen aika, asetan itseni täten ainakin kulutuskieltoon,
ettei vastaavaa enää pääse tapahtumaan.

Nämä ja muutama muukin uusi kirja löysi jo helposti uudet omistajat:

Photobucket

Huhhei, urakkani on siis muutamaa kirjaa pienempi, jepupee..

Edit!
Voi kamalaa, mitä kaksinaismoralismia.
Edellisessä viestissä manailen kun en saanut postimyyntitilaustani tehtyä, ja nyt olen asettamassa itseäni ostolakkoon...
Nyt täytyy keskittyä, Linnea, keskittyä!

5 kommenttia:

minea kirjoitti...

Voi, ei kirjoista saa ikinä luopua! Niitä täytyy kohdella rakkaudella ja kunnioituksella! Mutta jos ihan välttämättä tahdot jonkun kaunokaisen uuteen kotiin lähettää, järjestä ihmeessä arvonta blogissasi. :)

Lora kirjoitti...

Hehhei, minulla on samanlaisia ongelmia; tavaroita kertyy ja kertyy kunnes alkaa jo suututtamaan. Olen muka mielestäni sielultani tosi minimalisti, mutta ihmeesti tykkään ostaa kaikkea, ja jonnekinhan ne on laitettava sitten. Minä ostan paljon kirjoja, ja kerran luettuani päätän, haluanko säilyttää vai en. Jos yhtään tuntuu, että en halua lukea kirjaa uudelleen, kylmästi vaan poistoon. Muuten ei tila riitä, kun kirjahyllyjä on jo nyt näperrelty joka rakoon minne on saatu mahtumaan...Se onkin sitten eri asia, saanko aikaiseksi varata kirppispaikkaa tai vietyä niitä minnekään =) Ihan sama vaatteiden ja tavaroiden kanssa, joskus saan siivouspuuskan ja ylpeänä itsestäni poistan tavaraa roppakaupalla, mutta aina se niiden vieminen pois vaan tökkii ja pussukat ja laatikot ja pinot hengaavat nurkissa käsittämättömiä aikoja, joka ikinen päivä olemassaolollaan ärsyttäen. Ja tällä välillä taas sitten kerään lisää kirjoja, lisää tavaroita, vaatteita... (Minimaalisuuden kausi kestää usein noin kaksi päivää ja ihmeesti taas alkavat nurkat tursuta kaikkea mitä en vain voinut vastustaa).

Linnea kirjoitti...

minea: Minullekin kirjat ovat yhdet suurimmista aarteistani. Meillä on tolkuttomat määrät kirjoja, ja ostan niitä tasaiseen tahtiin. Vietän kirjakaupassa kevyesti parisen tuntia vain nuuskutellen ja kierrellen ja kantaen lopulta tiskille aimo läjän kirjoja. Rakastan kirjoja, kuten lehtiäkin. On myös kivaa, että aina voi fiiliksen mukaan mennä omalle kirjahyllylle, ja valita sieltä jotain fiilikseen sopivaa luettavaa, ja aina löytyy sellaista mitä en ole vielä lukenut. Tykkään omasta pikku kirjastostamme, hih. (Selvennyksen vuoksi: meillä ei ole kirjastohuonetta =D) On kivaa kun on iso kirjahylly täynnä kirjoja. Ostan kirjoja myös miehelle, vaikka hän lukeekin huomattavasti vähemmän kuin minä. Itsekään en siis kirjoista yleensä ikinä luovu, ne ovat aarteita. Mutta nämä joista olen luopunut on ollut sellaisia uusia käsityökirjoja, joilla en vaan yksinkertaisesti syystä tai toisesta tee yhtään mitään. Arvonta olisi muuten ollut tosi hyvä juttu! Etenkin kun minulla oli noita kädentaitokirjoja, ne olisivat varmasti olleet mieluisia. Täytyy katsoa mitä tulee vielä vastaan sillä saralla. Ja hei, kiitos ideasta, minähän voin ja taidankin arpoa jotain muuta mukavaa! Kivaa!

Lora: No sinähän oletkin sitten vallan mainio minimalisti =D Kirjoittelinkin sinulle jo toisen postin kommenttiboxiin tästä luopumisesta, ja sitten sen tavaran takaisin kaipuusta. Voi meitä.. =)

Meillä on myös kirjahyllystä loppunut tila, vaikka hyllystö on mielestäni kyllä aika suuri. No niin on kirjojakin paljon. Niin minä tykkään. Itse en nimittäin pysty luopumaan kirjoista kuten sinä. En vaan voi. Kirjoja on satoja, mutta muistan keneltä olen saanut minkäkin, mistä ostanut minkäkin, missä lukenut mitäkin. Rakastan kirjoja. Nuo kädentaitokirjat tekivät poikkeuksen, sillä ne olivat vain kertakaikkiaan aivan turhia minulle, sillä en kuitenkaan olisi ikinä saanut niistä mitään aikaiseksi. Tosin ei niistäkään luopuminen niin helppoa ollut, kuvat kun olivat niin ihania, ja mistä sitä ikinä tietää jos joskus innostuisikin tekemään tilkkutäkin vaikka ei tällä hetkellä osaa edes pujottaa ompelukoneeseen lankaa ;) Voihan pussukat, nyssykät, laatikot ja vinot pinot, vai mitä =D

minea kirjoitti...

Jee, arvonta! :D vähän jännitystä tähän tylsään elämään.

Sun blogissa on aina niin mukava käydä kun täällä on niin kaunista. Eikä yhtään mun tyylistä :D

Mutta siis, haaveilen kirjastohuoneesta. Se olisi unelmieni täyttymys. Ja kirjakaupoissa menee minullakin helposti se pari tuntia, jos aikaa vain on. Harmi, että ne ovat niin kalliita, mutta käytänkin kaikki alet aina hyödyksi. Mulle ei ole vaikea keksiä lahjaa, mikä tahansa kirja on hyvä! Paitsi ehkä joku muttereista, sähköjohdoista tms tylsästä aiheesta kertova. Mutta kyllä minä sitäkin rakastaisin!

Linnea kirjoitti...

minea: Hei nyt tuli kyllä tosi kiva fiilis, kun kerroit et nää mun jutut ei oo yhtään sun tyylisiä, mutta tykkäät silti käydä täällä. Kiitos tosi paljon! Tollasesta mä diggaan. Siitä että muukin kuin vaan sen oma maku/mielipide/aate/whatever on mielenkiintoinen ja miellyttävä. Tää oli tosi kiva palaute! Kiitos sulle siitä!

Joo, kirjastohuone olis tosi makee. Kun tähän asuntoon muutettiin, mä suunnittelin että koska olohuone on iso, niin toi "peränurkka" ois sellanen kirjastonurkka, mutta ei siitä nyt kyllä ihan sellanen tullutkaan, kun kirjahylly sopi toisaalle päin huonetta paremmin =D Kaikkee ei voi saada =)

Kuule, tsekkasitko sä ne nettikirjakaupat, joita mä suosittelin sulle siinä yhdessä postissa? Niissä on tosi hyviä aleja ja kampanjoita, ja tosi pienet postikulut, vaiks miten paljon tilais kerralla.

Related Posts with Thumbnails