tiistai 10. marraskuuta 2009

Tunnustus!

Jo niin ihanan nimistäkin Mansikkapaikasta vasemmalle - blogia pyörittävä Anttis
oli ihana, ja antoi minulle jo jokin aika sitten tämän tunnustuksen:


Ilahduin asiasta, ja kiitän nöyrästi!

Kun tämän palkinnon saa niin täytyy tehdä seuraavat 7 kohtaa:
*Kiitä sitä jolta sait tunnustuksen
*Kopioi kuva ja liitä se blogiisi
*Laita linkki keneltä sait tunnustuksen
*Kerro seitsemän asiaa itsestäsi, mitä muut eivät vielä tiedä
*Anna tunnustus seitsemälle
*Linkitä nämä blogissasi
*Kerro näille seitsemälle tunnustuksesta

No apua, mitä minä nyt kertoisin... Kun jotain pitäisi kertoa, ei mitään fiksua tule mieleen, ja olisi tosi tylsä tehdä sellainen "mulla on siniset silmät" postaus. Höh. Katotaan nyt mitä tästä tulee.

*

1. Olen huithapeli. Minulla on usein kotona paita väärin- tai nurinpäin päällä. Ei tahallaan, mutta jos se sattuu menemään niin kun puen sen päälleni, en välitä korjata sitä. En meikkaa (paitsi huulikiiltoa mulla on aina, olen riippuvainen, käytän niitä myös huulirasvan tilasta) kotioloissa, en harjaa hiuksiani, ja minulla on helposti eripari sukat. Olen mielestäni silti ihan kivan näköinen, joten ei se haittaa. Menen ruokakauppaankin näin, tai vaikka ihan keskustaan jos yhtäkkiä tarvitsenkin sieltä jotain. Paidan käännän kyllä sitten autossa oikein päin.

2. Olen niin onnekas, että minulle on elämän varrella siunaantunut ymmärtääkseni aika poikkeuksellisen monta sydänystävää. Kavereita ja tuttuja on sitten sitäkin enemmän.

3. Minulla on myös muutama miespuolinen sydänystävä. Voin vaikka yöpyä jonkun heistä luona baari-illan jälkeen kaksin, eikä miehelläni ole mitään syytä mustasukkaisuuteen, sillä.... Noh, en osaa selittää. Hänellä ei vain ole, hän on niin iso mies, että tietää tasan arvonsa, eikä vouhkaa turhasta. Tervettä mustasukkaisuutta löytyy kummaltakin silti.

4. Olen aika kova flirttailemaan. Minulla on aina pilke silmäkulmassa. Teen sitä huomaamattani. Mieskin sanoo, että flirttailen hänellekin aina vähän väliä ihan vain kotona ollessa. Flirttailen niin naisille kuin miehillekin, ei ole väliä. En katso sitä kovin seksuaaliseksi, se on kohdallani enemmänkin iloista kanssakäymistä toisten kanssa. Flirttisilmistäni huolimatta en tekisi mitään moukkamaista, mikä loukkaisi mieheni tunteita, pahoittani hänen mielensä, asettaisi hänet noloon tilanteeseen tai mitään vastaavaa. En tietenkään.

5. Minulla on kaikki aina hukassa. Kaikki. Aina.

6. Minulta kysytään toisinaan onko minulla värilliset piilolinssit? Ei ole.

7. Ihmismassat, sekä minua lähestyvät ihmiset ahdistavat toisinaan hieman minua.


*

Sitten minun pitäisi jakaa tämä eteenpäin, mutta skippaan tällä kertaa sen.
Tämä ensinnäkin on jo ihan kaikilla, ja toisekseen voisin antaa tämän jokaiselle niistä kenen blogeissa vakituisesti käyn. Inspiroidun ja ilahdun niin monen eri blogin annista. Sovitaan, että luovutan tämän vaikka jokaiselle, jonka blogi on tuossa sivupalkissa minun lukulistallani.

6 kommenttia:

Johanna kirjoitti...

Hauskoja yksityiskohtia :)
Kiitti blogilistalle lisäämisestä!! Helpottaa mun seurailua huomattavasti ;)

Linnea kirjoitti...

Tosi kiva kuulla, Johanna, että blogilistajuttu ilahdutti sua. Hyvä että homman hoitamisesta oli hyötyä jollekin =)

Hih, hauskaa että pidit noista paljastuksista. Millään en meinannut saada päähäni mitään järkevää, joten tuo oli sitten lopputulos.

Cherry/Kirsi kirjoitti...

Hihi, ihania paljastuksia. Ei sitä varmaan arvaakaan miten hauskoja ne on muiden mielestä! :)) Vaikutat ihanalta, aidolta ja suloselta tyypiltä!! Jään seurailemaan kirjotuksiasi jatkossakin!
Mukavaa viikonlopun odotusta!

Linnea kirjoitti...

Cherry: Voi lämmin kiitos! Jätit tosi ihanan kommentin, ja mulla tuli hymy huuleen. Kipasin myös samantien katsomaan millainen blogi sinulta löytyy, ja sehän oli aivan ihana. Mahtavaa. Nähdään! =) Niin, ja mukavaa viikonloppua sinullekin!

Camilla kirjoitti...

Tuo kolmonen koskettaa arkaan paikkaan.
Minulla oli joskus vuosia takaperin aivan ihania miespuolisia ystäviä, joille pystyin kertomaan mitä tahansa ja joihin pystyin luottamaan. Jokainen heistä mursi luottamukseni myöhemmin, kun olin aloittanut suhteen nykyisen avokkini kanssa. Olimme olleet juhlimassa ja pienessä hiprakassa he sitten yrittivät tehdä siirtonsa. Henkilö joka ei arvosta toisen suhdetta, ei mielestäni arvostanut ystävyyttäkään. =(
On kuitenkin ihana kuulla, että niitä mukavia ja luotettaviakin miespuolisia ystäviä on vielä olemassa.

Linnea kirjoitti...

RagDoll, tiedän mistä puhut, ja miltä se tuntuu. Se saa tuntemaan itsensä hieman petetyksi ja menee hämilleen. Minulla on samanlaisia kokemuksia, mutta yleensä kyseessä on ollut kaveri, ei lähiystävä. Silti siinä tuntee olonsa jotenkin höynäytetyksi. Vuosia sitten tunteensa minua kohtaan paljasti esimieheni, ja minä tosian olin naiivisti kuvitellut että olemme vain kavereita. Viihdyimme silloisen työporukan kanssa hyvin yhdessä. En voinut vastata hänen tunteisiin mitenkään, koska hän oli minulle vain kaveri, ja sen jälkeen yhdessä työskentely muuttui aika mahdottomaksi, ja pidimme aiheesta ylimääräisiä palavereita jne. Ja se jos joku oli kiusallista. Lopulta hän "sai mahdollisuuden erota", ja minä astuin hänen kenkiinsä...

Minkäpä kukaan tunteilleen mahtaa, ja jos ystävään rakastuu on jo yksistään se paha ja ahdistava paikka rakastuneellekin, mutta sitten kun tämä tulee yhtäkkiä täysin puskista niin kyllä siinä vähän tipahtaa, että mitä ihmettä, miksi puhut minulle tuollaisia, mehän olemme ystäviä.

Voin myös kertoa, että osa miespuolisista lähiystävistäni on minun entisiä seurustelukumppaneita, toiset vakavammasta suhteesta, toiset kevyemmästä. Se tekee sen ymmärtämisen, että voin yöpyä heidän luonaan kaksin ihan ilman ongelmia, varmaan vielä vaikeammin ymmärrettäväksi, mutta romanttinen rakkaus on vaan ajan saatossa muutossa hyväksi platoniseksi ystävyydeksi. Olen asiasta hyvin kiitollinen ja onnellinen. Mieheni tulee toimeen näiden ystävieni kanssa mainiosti. Osasta on tullut hänenkin ystäviä. Joidenkin kanssa hän on keskustellut kahden kesken asiasta, minun ja ystävän menneisyydestä siis, ja kaikki on fine. Ennen oli ennen, nyt on nyt.

Myös mieheni entinen avovaimo kuuluu yhteen ystäväporukastamme, ja tapaamme häntä silloin tällöin illanistujaisssa. En ole ko. naisen kanssa ystävystyneet, mutta kavereita olemma, ja olemme ehdommasti hyvissä väleissä, hengaamme yhdessä ja vaihdamme kuulumiset. Hän on ihan kiva tyttö.

Piirit ovat niin pienet..

Meillä on kilometrejä ja vuosia kummallakin miehen kanssa takana, ja on vain hyvä että ehdimme elää paljon ennenkuin tapasimme toisemme.

Ikävä että sinulla on huonoja kokemuksia aiheesta. Toi on tylyä ja särkee luottamuksen täysin. Olen kanssasi samaa mieltä siitä, että jos ei arvosta toisen liittoa/suhdetta, niin silloin hän ei ole ystäväsi. Olen puhunut juuri tästä aihesta usein yhden näistä yllä mainitun exän kanssa.

Related Posts with Thumbnails